Moni olettaa, että paastoaminen olisi vaikeaa ja vastenmielistä. Kun paastoan, kuulen kommentteja, kuten "kuinka sinä pystyt siihen?" Asia on kuitenkin päin vastoin: paasto vaatii tuskin lainkaan tahdonvoimaa.
Syy on siinä, että paasto on biologisesti hyvin luontevaa. Ihminen on vuosimiljoonien aikana sopeutunut ajoittain kärsimään ruoan niukkuudesta.
Suurimmat maailmanuskonnot kannustavat viettämään paastoa, ja kouluttamattomat, laiskoksikin haukutut kansat kykenevät siihen mukisematta. Paastoamisen perinnettä ei vastusteta, koska se on niin mukavaa ja vaivatonta - kunhan vain lakkaa luulemasta muuta.
Paasto on oman kokemukseni mukaan noin 11 kertaa helpompaa kuin verkkopankkitunnusten käyttäminen tai sähköpostin salasanan vaihtaminen - ja noin 42 kertaa vaivattomampaa kuin veroilmoituksen täyttäminen. Parin päivän nälässä kärvistely pääsiäisen aikaan on vähemmän tuskaisaa kuin marraskuinen aamukuuden herätys. Toiseen yhteiskuntamme kannustaa, toiseen ei.
Jos saisin valita syömättömyyden ja lomakkeiden väliltä, valinta olisi helppo. Maapallon seitsemästä miljardista ihmisestä noin 4 miljardia elää paastoavissa maissa - ja loput 3 miljardia maissa, joissa vastaillaan sähköposteihin ja asioidaan konttoreissa.
Kolmena keväänä olen paastonnut ja joka kerralla se on ollut entistä helpompaa. Asiaa voi auttaa se, että elimistöni on jotenkin keskimääräistä soveltuvampi paastoamiseen, mutta suurin vaikuttava tekijä on muutos suhtautumisessa. En ajattele paastoamisen olevan vaikeaa, joten se ei ole.
Paastosta tulee hyvä mieli. Olo on kevyt ja reipas. Toisinaan särkee hieman päätä, mutta laimean mehun tai suolaveden juominen auttaa.
Paastoon liittyvä päänsärky on kolme kertaa mieluisampaa kuin lähestyvän deadlinen aiheuttama päänsärky. Ohimoiden jomotus ja heikotuksen tunne on seitsemän kertaa lievempi kuin siinä olotilassa, joka seuraa raha-asioiden ajattelemisesta.
Tutkimuksessa on huomattu muuton tai työpaikan vaihtamisesta syntyvän ahdistuksen vastaavan miltei läheisen kuolemaa. Paastosta syntyvä henkinen epämukavuus vastaa suurin piirtein margariinipurkin laittamista takaisin jääkaappiin. Henkisenä ponnistuksena se on aavistuksen vaativampi kuin kaukosäätimen kurottaminen, jos sen takia täytyy hivuttautua sohvan toiseen laitaan.
Paastossa on sekin hyvä puoli, että kun ei syö, ei tarvitse myöskään tiskata tai laittaa margariinipakettia takaisin jääkaappiin.
On päivänselvää, että paastoamisen laajempi harjoittaminen länsimaissa tervehdyttäisi ihmisen suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Paaston mahdottomuudesta ylipääseminen auttaisi monia arvostamaan ruokaa ja myös syömään paremmin.
On mukavaa, kun ei ole kertaakaan päivän aikana väsyttävä olo vatsan täyttymisestä tai lievä oksetus siitä, että on syönyt jotain epäterveellistä.
Paastoon liittyvä hyvänolontunne on hyvä vertailukohta paastoa seuraaville viikoille. Jos syö puuroa, salaattia, hedelmiä tai perinteisiä mummolan ruokia, hyvä olo jatkuu. Jos erehtyy syömään perunalastuja, vaaleaa leipää, valmisateorioita tai muuta paskaa, palautuu koko kehoon jälleen se iljettävä heikkouden ja vituksen fiilis, joka on varjostanut koko aiempaa elämää.
On helpompaa olla kokonaan syömättä kuin laskea kaloreita tai säännöstellä päivälle varattuja herkkutuokioita. Ruoan laadun ja määrän miettiminen on uuvuttavaa. Paasto ei aiheuta stressiä, koska se ei jätä himoille porsaanreikiä. Paaston kanssa ei voi neuvotella tähän tapaan: "Jos nyt syön tämän suklaapatukan, niin huomenna käyn lenkillä." Ei. Ei mitään ruokaa tänään, eikä huomenna. Paasto tekee arjesta helpon, koska se poistaa suuren joukon tyhjänpäiväisiä, mutta houkuttelevia valintatilanteita, joissa mieli uupuu.
Itsekuria tai harkintaa ei tarvita, koska tilanne on selkeä. Et syö. Mieli hiljenee himojen ja järkeilyn välisestä vuoropuhelusta.
En usko siihen, että säännöllistä paastoa tarvittaisiin puhdistamaan maksaa tai suolistoa. Tärkeämpi vaikutus on mielen puhdistumisesta siitä ajatuksesta, että paasto olisi haasteellista ja nykyihmiselle vierasta.
Kun nuorempana paastosin en kokenut sitä mitenkään miellyttäväksi, johtuen ehkä siitä, että tapa oli minulle vieras tai että minulla oli sen suhteen jotenkin epärealistiset odotukset.
VastaaPoistaYllätyksekseni nyt hieman vanhempana paastoaminen on toiminut niin hyvin, että olen ottanut jo tavaksi pitää joka kuukausi muutaman paastopäivän. Paastojen aikana olen huomannut oloni yllättävän energiseksi ja itsevarmaksi ja tilanteet, joissa tavallisesti jännitän ovat myös sujuneet helpommin.
Hieman ehkä paradoksaalisesti, kun nuorempana odotin euforian tunteita, niitä ei tullut, nyt vanhempana, kun minulla ei ole ollut paaston suhteen turhia odotuksia, hyvät tuntemukset ovat yllättäneet.