Kapteeni Ansio VS. tri. Tyhjyys!

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin kuinka joulupukista oli tullut Suomen merkittävin vaikuttaja vuonna 2100. Silloin jäi sanomatta, että maailman mittakaavassa joulupukki ei sentään ole suurin ja rakastetuin supersankari. Alkaneen vuosisadan hahmo tulee olemaan Kapteeni Ansio, työnantajien ruhtinas.

Joulupukki antaa lahjoja ja Kari Grandi tuo juotavaa janoisille, mutta työn-antaja antaa tärkeimmän, eli työtä. Kehittyneiden maiden urbaani soturi ei taistele nälkää tai leijonia vastaan - hänen jatkuva sotansa käydään muilla tarvehierarkian tasoilla.

Elämämme suurin taistelu on taistelua arjen mielekkyydestä ja omanarvontunnosta. Työtä tarvitaan, jotta sälyisi mielenterveys ja kipinä, tekemisen ponsi.

OLIVER HOLE

Alkuaikojen sarjakuvissa Kapteeni Ansio esitettiin varsin mielikuvi-tuksettomasti. Hän lähinnä paljasti korruptoituneita liikemiehiä tai sotki yritysjohtajien suunnitelmia irtisanoa väkeä. Vähä vähältä kuitenkin kapteeni Ansion käsikirjoittajatiimi alkoi saada ratkaisevia oivalluksia ja löysi keinoja kuvata todellisia yhteiskunnan ongelmia.

Ratkaiseva käänne tapahtui, kun käsikirjoitustiimiin liittyi nuori visionääri Oliver Hole, joka myöhemmällä iällään tunnettiin myös nimellä "Nairobin hullu sosiologi". Hän kehitteli uraa uurtavia teorioita ja voitti jopa talouden Nobelin. Värikkään uransa aikana Oliver Hole toimi myös dosenttina Oulun yliopistossa.

20-vuotias nero loi heti ensi töikseen Kapteeni Ansiolle joukon uusia vihollisia. Pitkäaikaisin ja kammottavin nemesis oli Tohtori Tyhjyys. Tohtori oli syönyt psykosomaattisia sieniä ja harjoittanut zen-meditaatiota, mutta jotain oli mennyt kamalasti pieleen ja tohtori Tyhjyys ajautui voiman pimeälle puolelle.

Tohtori vakuuttui siitä, että jokaisen tulisi jäädä työttömäksi ja kokea sisällään ammottava tyhjyys - vasta silloin uusi Buddha saapuisi pelastamaan ihmiskunnan. Tämä pääpahis oli siis jonkinlainen anti-bodhisattva, ei niinkään antikristus.
Juuri tällaiset huimaavat ideat tekivät Oliver Holen tuotannosta niin tunnistettavaa ja toivat uuden syvyyden Kapteeni Ansion periamerikkalaisiin sekkailuihin.
(Muita Oliverin luomia hahmoja ovat esimerkiksi madam Masennus ja super-Pekkarinen.)

TYÖREFORMIN TARVE

Sarjakuvia lukevat sukupolvet uskalsivat ajatella asioita uudelta kantilta ja Kapteeni ansion ennakkoluulottomat ideat hiipivät mukaan politiikkaan ja yrityselämään.
Omalla toiminnallaan kapteeni oli antanut rohkaisevia esimerkkejä kokonaisesta työreformista. Huomio oli kiinnitetty erityisesti siihen, miten vaikeaa työtä oli tehdä: lähes kaikki tehtävät oli jo varattu tietylle henkilölle - joka mustasukkaisesti vahti, ettei kukaan muu astuisi hänen reviirilleen. Jos esimerkiksi kadulla näki irtonaisen katukiven ja yritti laittaa sen paikoilleen, tuli heti joku huutamaan: painu vittuun, älä yritä viedä mun duunia!

Työ oli muuttunut arvotavaraksi ja suojelukohteeksi. Jos jossain oli avoin työpaikka, sitä täytyi suojella vartioilla ja murtohälyttimillä - muussa tapauksessa joku vielä yrittäisi salaa mennä tekemään sitä.
Aina kun kaupunkiin tuotiin uusia työpaikkoja, ne kuljetettiin paikalle panssaroidussa vaunussa, poliisisaattueessa. Presidentti itse saapui avaamaan työhuoneet, ja piispat siunasivat jokaisen uuden työsopimuksen.

Miljoonat ihmiset kärsivät, koska työn näennäisestä niukkuudesta huolimatta oli joka puolella silti yhä tarvetta työlle. Työhön vain ei saanut tarttua, koska se oli niin tarkasti säädeltyä. Työtä suojeltiin neuroottisemmin kuin jonkin sukupuuttoon kuolevan lajin viimeistä yksilöä.

TUOTTOKORTTI

Kapteeni Ansio -lehdessä ensi kertaa esiteltiin keksintö, joka muutti kaiken tämän. Ihmiset olivat tottuneet siihen, että kuluttaminen oli helppoa. Missä tahansa tarjoutui tilaisuuksia kuluttamiseen. Työ sen sijaan oli tiukasti rajattu tietylle alueelle ja määrätylle ajanjaksolle.

Kapteeni Ansio käänsi luottokortin idean päälaelleen. Sarjakuvan vaihtoehtoisessa maailmassa asiat olivat paremmin, koska ihmisillä oli "tuottokortti". Sitä vinguttamalla saattoi missä tahansa ryhtyä työhön heti jos vain näki työlle tarvetta.

Kun ihmiset kantoivat mukanaan tuottokorttia, he uskalsivat kaduilla nostaa roskat roskikseen ja auttaa mummot tien yli. Nyt kaikki tiskasivat itse astiansa ja trimmasivat piha-aitansa kuten muinaisina aikoina. Tuottokortti valtuutti heidät tekemään työtä missä vain, milloin vain.

Ostoskeskusten paikalle nousi nyt tienauskeskuksia. Jos kuka tahansa oli rahaa tai tekemistä vailla, hän saattoi vain kävellä tienauskeskukseen ja hänelle heti löydettiin jotain mielekästä puuhaa. Myös nuoriso hengasi "tienareissa" ja sai palkkaa vastaan kokeilla erilaisia ammatteja.

Idea oli saatu tietokonepeleistä, joissa koko ajan tarjottiin uusia tehtäviä ja pelaaja koukutettiin työhön. Tietokonepeleistä ei edes ansainnut mitään, mutta silti ihmiset vapaaehtoisesti kääntelivät vipuja ja kantoivat tavaroita paikasta toiseen.
Tienauskeskusten suosio lähti samanlaiseen nousuun, heti kun vain vaikeustaso saatiin säädettyä tasolle, joka teki tehtävästä sopivan haastavaa. Tärkeintä oli se, ettei työ ollut turhaa, riistänyt ketään tai tuhonnut luontoa. Mikä tahansa työ olikaan niin sitä tehdessään ihminen tunsi, että oli pelastamassa maailman.

Turha reissu?

Matkustaessani 2100-luvun Suomessa jouduin yllättäviin pikku seikkailuihin. Aikakone on kätevä lineaarisessa matkanteossa, mutta vertikaalisiin reissuihin tarvitsin yhä perinteisiä kulkuvälineitä.

Jo heti Helsinki-Vantaan lentokentällä olin pulassa. Ilmeisesti vaikutin tavallista hömelömmältä, koska vartijat ohjasivat minut sivuun jonosta. Pelkäsin jo, että minulla oli mukana jotain mikä olisi luokiteltu huumeeksi tai räjähteeksi 2100-luvun pykälissä.

Kyseessä oli kuitenkin tavallinen turhatarkastus, joka on aivan normaali käytäntö tuon ajan matkustajille. Turhatarkastuksessa minua pyydettiin avaamaan laukkuni ja tyhjentämään taskuni.

- Mihinkä sinä näitä tarvitset? Kysyi virkailija.
- Ai miten niin, vastasin.
- Eikös kolmet sukat ole jo vähän liioittelua? Varmaan pärjäisit ihan hyvin kahdellakin parilla.
- No luulen, että nyt jo täytyy tyytyä nyrkkipesuun hotellin lavuaarissa. Tästä tulee pitkä reissu nimittäin.
- Muutama kysymys myös reissusta; oletko ihan varma, että se on tarpeellinen?
- Mikäs kysymys tuo nyt on?
- Äläs rupea hankalaksi nyt yhtään. Etkö muka ennen ole ollut turhatarkastuksessa? sanoi vartija ja naputti kylttiä seinällä:

"Ihminen ei tarvitse turhempia...
kunhan ensin osaisi luopua turhimmasta."

Minulle selvisi, että jo vuodesta 2040 alkaen oli järjestelmällisesti karsittu elämästä turhuuksia. Ryhtiliike oli välttämätön, koska planeetan luonnonvarat eivät riittäneet. Rikkaiden maiden oli yksinkertaistettava tarvekarttaansa ja vähennettää kulutusta.

Laissa oli tarkasti määritelty mikä oli turhaa ja mikä välttämätöntä. Matkustukseen tietenkin täytyi aina olla perusteet. Turisteja, eli "turhisteja", kuten tuolloin sanottiin, ei enää voinut noin vain sallia.
Myös monet muut elinkeinot oli lakkautettu, esimerkiksi turhistarhaus. Jos kansalaiset törsäsivät liikaa, heidät pakotettiin pitämään turhavöitä - ne hillitsivät kulutushimoja.

Sota laittomia eroosiopajoja vastaan kesti vuosikymmeniä. Järjestäytyneellä kulutusrikollisuudella oli suoranainen armeija palkkaturhaajia: ihmisiä, jotka suostuivat rahaa vastaan valmistamaan tai myymään tarpettomia esineitä.

Lopulta kuitenkin turhistirannat tyhjenivät ja turhistivirrat ehtyivät. Myös raaka-aineet tulivat liian kalliiksi, jotta niistä olisi kannattanut valmistaa mitään sellaista, mikä hajoaisi muutamassa viikossa - tai tavaroita, joita ylipäänsä ei käytettäisi kuin kerran pari.
Järjestäytyneestä teollisuusmafiasta jäi jäljelle vain rippeet.

Onnekseni en ollut ottanut mukaan mitään turhaa matkustaessani läpi aikakausien. Kaikki omaisuuteni tulkittiin kierrätystavaraksi - jo vaatteeni olivat sata vuotta vanhaa muotia.
Habitukseni ja laukkuni vaatimaton sisältö tekivät tarkastajiin sellaisen vaikutuksen, että he uskoivat myös matkani syiden olevan perusteltuja.

Hieman kyllä jäi huono omatunto. Olihan tämä kumminkin lähinnä vain pakoa arjesta, pieni kerskamatka tulevaisuuteen. Aika lailla turha reissu.

Ristikuolema vai armahdus? - Suuri Finaalishow!

Pääsiäisen kunniaksi matkustan tänään vuoteen 33jKr ja käyn aitiopaikalta seuraamassa pitkäperjantain tapahtumia. Kielitaitoni on niin heikko, että lähetin etukäteen matkaan ulkomaankirjeenvaihtaja Erkki Toivasen. Hän on jo tehnyt taustatyötä.

Aivan valtavasti yleisöä täällä Pontius Pilatuksen palatsissa. Kaikki ovat saapuneet kannustamaan omaa suosikkiaan.
- No niin, Erkki. Joko päivän virallinen ohjelma pian alkaa? Tupa on täynnä. Mitkä ovat kansan tunnelmat?
- Vielä ei ole Pontius Pilatus saapunut tervehtimään kansaa. Kilpailijat odottavat jännittyneinä omissa paaluissaan. Lämmittelyohjelmana oli julkinen ruoskinta.
- Pohjistetaan hieman tilannetta. Miten kisa etenee? Kuka on ennakkosuosikki?
- Niin. Tilannehan on siis se, että Jeesus on alusta saakka ollut suuri ennakkosuosikki, mutta galluppien perusteella Barabbas olisi aivan viime hetkinä nousemassa rinnalle. Varsinainen kilpailu on hyvin yksinkertainen: Kansa huutaa ja voittaja valitaan tällä tavoin huutoäänestyksellä.

- Mitkä ovat Jeesuksen vahvuudet - ja kuinka luulet, että Barabbas voi tänään yllättää? Yksi Jeesuksen valtti on tietenkin se, että hän on synnitön?
- Siitä on tietenkin keskusteltu. Synnittömyys on niin vaikea todistaa - ja synnittömyys on eri asia kuin "syyttömyys". On ilmeistä, että Jeesus on syyllistynyt vähintäänkin kansan villitsemiseen ja laittomaan lääkärintoimeen.
- Jeesusta syytetään siis myös siitä, että hän olisi toiminut valelääkärinä? Mitä mieltä ovat hänen kannattajansa? Uskovatko he vielä ylivoimaiseen voittoon?
- Pahalta näyttää. Yritin haastatella Jeesuksen ykkösmiestä Pietaria, mutta hän kieltäytyi haastattelusta - peräti kolme kertaa. Sitten siihen tuli joku hullu kukko kiekumaan niin että Pietari pääsi pakoon. On myös huhuttu, että yksi Jeesuksen opetuslapsista olisi hirttänyt itsensä.
- Oi voi. Toivottavasti Jeesuksen kannatusjoukkoihin ei ole vielä iskenyt tappiomieliala.

Erkki Toivanen:
- Olen kutsunut tänne lehdistöaitioon vieraaksi muutama Barabbaan kannattaja.
- Loistavaa. Kysytään ihan ensimmäiseksi, että miksi juuri Barabbas tulisi armahtaa ristikuolemalta? Eikö hän ole rikollinen ja ryöväri?
Mieskannattaja:
- Ryöväri kyllä, varas joo, ja ehkä murhaajakin - mutta muuten aivan huippuveikko.

Samalla yleisö villiintyy. Barabbas herättelee omiaan huudoilla, joita seuraa valtaisa nauru ja viheltely:
- Antakaan sakkoa saatana! Antakaa kakkua! Munattomat roomalaiset saatana! Kun pääsen vapaaksi niin nussin läpi teidän kaikkien vaimot!

Erkki Toivanen:
- Barabbas on koko oikeudenkäynnin ajan huudellut hyvin hurmaavia rienauksia vartijoille. Hän käyttää luovasti koko kirosanojen kirjoa. Jeesus sen sijaan on esiintynyt nöyrästi ja tyynesti. Voi olla että Jeesus tämän vuoksi tuntuu kaukaisemmalta hahmolta.
Naiskannattaja:
- Barabbas on vaan niin ihku.

Meillä on täällä myös Barabbaan faniklubin puheenjohtaja. Varmaan osaat antaa jotain hieman analyyttisempiä arvioita omasta suosikistasi?
Puheenjohtaja:
- Mun mielestä kyllä jumalan pojan ei pitäisi edes alentua tällaiseen leikkiin. Jos se nyt oikeeasti tahtoo välttyä ristinkuolemalta niin eiköhän se vaan voisi vain napsauttaa sormiaan.
- Eli kannatatko Barabbasta, koska hän on tavallinen syntinen ihminen?
- Me ollaan alusta saakka uskottu tähän mahdollisuuteen - ja alussa kaikki vaan nauroivat meille - mutta nyt ollaan jo finaalissa: enää kaksi kilpailijaa jäljellä - ja ihan hyvin me voidaan nyt voittaa koko paska.

Erkki Toivanen:
- Useinhan näissä kisoissa käy niin, että altavastaaja saa kansan sympatiat.
Puheenjohtaja:
- Barabbas on suoraselkäinen palestiinalainen. Jeesus puhuu ja puhuu - mutta Barabbas tekee sen minkä lupaa. Ei noihin juutalaisiin voi luottaa.
- Onko tässä nyt siis kyse myös rasismista, antisemitismistä? Mitä mieltää olet Erkki? Eikö Jeesuksen yksi kutsumanimi ole "Juutalaisten kuningas"? Rarkeaako tämä rotukysymyksiin?
Erkki Toivanen:
- Ei voisi sanoa niinkään. Kyllä juutalaiset itse ovat myös suurelta osin vastustaneet Jeesusta. tässä nyt kirkkaasti ylitetään rotuun, uskontoon ja kansalaisuuteen liittyvät raja-aidat - kaikista ryhmistä löytyy kummankin finalistin kannattajia. Ketään ei voi yksipuolisesti kiittää tai syyttää.

- Valtavan kutkuttava tilanne siis. Palataan asiaan heti kun voittaja selviää - toivottavasti jo maanantaihin mennessä. Hyvää pääsiäistä kaikille sinne Suomeen, sinne vuoteen 2010.
- Hyvää pääsiäistä! Täällä Erkki Toivanen, Jerusalem.