Mooseksen paras kaveri

Tämä tapahtui muutamia vuosia Mooseksen kuoleman jälkeen. Joukko nuoria intellektuelleja istui baarissa keskustellen kriittiseen sävyyn kansansa lähihistoriasta.

(Oletettavasti he olivat Luvatun Maan Yliopiston sosiologiaopiskelijoita.)

Ja katso: tähän tyyliin he puhuivat:
- Kuinka sattuvaa, että ukko kuoli juuri, kun näki Luvatun Maan.
- Ehkä se ei ollut sattumaa, irvaili kaveri.
- Ei varmasti ollutkaan, jatkoi ensimmäinen. - Veikkaan, että Mooses tiesi tasan tarkkaan missä luvattu maa sijaitsi, mutta viivytteli tahallaan, koska tarvitsi erämaata enemmän kuin perillepääsyä.
- Aivan niin, hänen valtansahan suorastaan perustui siihen, että kansamme oli eksyksissä.
- Perillä koko äijästä olisi tullut tarpeeton. Se olisi ollut vain vanha höperö ukko, historian haamu.
- Just niin. Ehkä Mooses aavisti kaiken päättyvän ja sai sydänkohtauksen, kun vihdoin näki Luvatun maan. Tajusi loppunsa tulleen. Mutta mistä te voitte tietää, että se kaiken aikaa oli tiennyt missä paikka sijaitsee?
- No totta kai, haloo! Neljäkymmentä vuotta harhailua? Siinä ajassa kuka tahansa urvelo olisi jo löytänyt pois erämaasta, jos vain olisi halunnut...

Nuorisojoukko ei ollut kiinnittänyt huomiota viereisen pöydän vanhukseen, joka oli kaiken aikaa kuunnellut heitä korva tarkkana.

Nyt vanhus nousi ja sanaa sanomatta istahti tyhjään tuoliin, joka oli opiskelijoiden pöydässä.

Yksitellen nuoret (jotka kiihkeästi paasasivat tai odottivat vuoroaan sormi pystyssä) huomasivat, että seuraan oli liittynyt joku tuntematon. Keskustelu tyrehtyi aaltona, kun nuoret tunnistivat pöytään liittyneen henkilön.

Vanha ukko oli Mooseksen paras kaveri, Rauli, nyt jo lähemmäs satavuotias.

Kun pöytäseurue oli hiljentynyt, tuli Raulin vuoro puhua. Hän ei ollut lainkaan
vihainen tai kiihtynyt.

"Oletteko pojat koskaan käyneet Egyptissä", kysyi Rauli. "Ette tietenkään, sehän olisi mahdotonta. Olette syntyneet erämaavaelluksen aikana ja syystäkin teillä on monia avoimia kysymyksiä."

"Minä kuljin Mooseksen seurassa koko erämaavaelluksen ajan", Rauli kertoi. "Synnyin Egyptissä orjana ja nyt kuolen täällä, vapaana miehenä."

"Ihmettelette varmaan, kuinka muutamien satojen mailien matkaan voi kulua 40 vuotta. Sitä matkaa ei kuljettukaan vain hiekkaerämaassa, vaan myös ihmisten sydämissä ja mielikuvissa."

"Itse asiassa me saavuimme Luvattuun Maahan jo kahdeksan kuukautta matkaan lähdön jälkeen. Monikaan vain ei tunnistanut sitä Luvatuksi Maaksi, koska ihmiset olivat tottuneet Egyptin palatseihin ja jokilaakson hedelmällisiin viljelyksiin."

"He odottivat, että perillä heitä olisi vastassa valmiit rakennukset, riveittäin hedelmäpuita sekä valmiiksi käännettyä, kuohkeaa maata. Heidän silmissään maa näytti kitukasvuiselta ja kuivalta."

"Mooseksella ei ollut muuta ratkaisua kuin kääntyä ja johdattaa kansansa takaisin erämaahan. Vaati 40 vuotta kurjuutta ennen kuin tämä seutu, jossa me nyt elämme, alkoi ihmisten silmissä näyttää siltä Paratiisilta, joka heille oli luvattu."