Kiinalaiskylässä asui 1200-luvulla menestynyt suku, ja myös uusimpaan polveen oli syntynyt monta lahjakasta lasta. Vain perheen nuorin poika ei vastannut suuria odotuksia. Hän puhui harvoin ja silloinkin hän yleensä päästi suustaan kaikenlaista outoa.
Eräänä keväänä poika oli vanhempien sisarustensa kanssa lammella, kun hän osoitti neljää hanhea ja sanoi: "Katsokaa, jälleensyntynyt Buddha."
Sisaret kyselivät mikä hanhista oli Buddha, mutta poika sanoi vain: "Hanhet, hanhet lammella."
Linnut olivat melko kesyjä, joten vanhemmat sisarukset keksivät rakentaa niille ansan ja houkuttelivat ne satimeen tarjoamalla ruokaa. Pian kaikki neljä hanhea olivat häkissä ja kyläläiset kokoontuivat ihmettelemään, että voisiko jokin hanhista todellakin olla suuri buddhalainen mestari.
Sana kiersi nopeasti myös lähikyliin, sillä tuohon aikaan ajateltiin taajasti, että oudoilla lapsilla saattoi olla piileviä mystisiä kykyjä.
Zen-mestari Dogen matkusteli silloin Kiinassa ja huhu saapui myös hänen korviinsa. Dogen tahtoi nähdä pojan ja hanhet, sillä tarina oli syytä varmentaa tai vääryys oikaista.
Kun poika ja vangitut hanhet esiteltiin Dogenille, lapsi vain itki, eikä suostunut kertomaan mikä hanhista oli jälleensyntynyt Buddha. Vanhemmat kertoivat, että poika oli kiukutellut päiväkausia ja kaikki mitä hän suostui sanomaan oli: "Hanhet. Lammen hanhet."
Dogen kumartui lapsen puoleen ja pyyhki kyynelet pojan poskelta. Sitten hän kysyi rauhallisesti:
"Tarkoitatko, että Buddha ei syntynyt yhdeksi näistä hanhista, vaan kaikiksi neljäksi?"
Lapsi silminnähden ilostui, mutta yhä hän pudisteli päätään kieltävästi ja sanoi vain:
"Lammella hanhet."
Vanhin veli sanoi silloin uhmakkaasti:
"Olen aivan varma, että saimme sinä päivänä kiinni juuri ne hanhet, joita hän osoitti lammella."
Dogen korjasi:
"Mutta tässä näemme vain neljä hanhea. Unohditte laittaa häkkiin myös lammen!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti