Usein kuulee väitettävän, että ympäristöystävällinen tai eettinen vaihtoehto olisi aina taloudellisen kehityksen jarruna. Suomi ei yllä kiinalaiseen tehokkuuteen, koska välitämme työntekijöiden oikeuksista tai pyrimme liiaksi valvomaan tuotannon päästöjä.
Väitän, että tällainen ajattelu on yksi Suomen alati kurjistuvan talouden taustasyistä. Olemme kuunnelleet liikaa amerikkalaisia uusliberalisteja ja onnistuneet kehittämään arvopohjaisen ristiriidan. Useimmat kansalaiset kyllä haluavat tehdä eettisesti oikeita ratkaisuja, ja arvopohjamme on sikäli terveellä pohjalla, mutta taloudessa emme osaa hyödyntää moraalisia hyveitä. Emme näe niitä resurssina ja siksi ne ovat resurssi, joka jää hyödyntämättä.
Annan yksinkertaisen esimerkin. Olemme jo muutaman vuosikymmenen käyneet avointa sotaa tupakointia vastaan. Sitä on rajoitettu yksityisasunnoissa, baareissa, taloyhtiöiden parvekkeella ja niin edes päin. Tupakointia on vastustettu terveydellisistä syistä, mutta samaan aikaan sen turvin on kertytetty valtion verokassaa.
Tämä on erityisen hyvä asia siksi, että tupakka on pääosin ulkomainen vientituote. Tupakkateollisuus työllistää etupäässä jossain muualla kuin Suomessa. Tupakoinnin vähentäminen on hyväksi Suomen vaihtotaseelle. Mitä vähemmän suomalaiset polttavat, sitä vähemmän Suomesta valuu rahaa ulkomaisille tupakkayhtiöille.
Muutama vuosi sitten kirjoitin siitä, miten hieno asia piratismi on, koska sen ansioista suomalaisten ei tarvitse köyhtyä Hollywoodin ja muusiikkiteollisuuden jättifirmojen kustannuksella. Miltei samoista syistä meidän kannattaa siis puolustaa piratismia ja vastustaa tupakointia.
Entä kun mukaan liitetään vielä vihreät arvot? Tupakoinnin myötävaikutuksella voisimme peräti luoda satoja uusia työpaikkoja.
TEOLLISUUDEN RAJOITUKSET VOISIVAT TOIMIA TALOUDEN PIRISTYSRUISKEENA
Tupakantumpit ovat haitaksi ympäristölle, koska ne on valmistettu meteriaalista, joka ei hajoa luonnossa - tai maatumisessa kestää tarpeettoman kauan.
Tiesitko-Nain-tuhoisasti-tupakantumpit-vaikuttavat-luontoon
Tupakan jäännökset, eli lähinnä filtterit ovat kenties suurin yksittäinen roskien lähde maaseudulla ja kaupungeissa. Olisi varsin aiheellista säätää asetus, jonka mukaan Suomessa ei saa myydä - tai maahan ei saa edes tuoda sellaisia valmiiksi käärittyjä särkiä, joiden filtteri on valmistettu maatumattomasta selluloosa-asetaatista.
No niin, nyt se viherpiipertäjä on taas asettamassa kieltoja. Kiellot ovat kansalaisten inhokkiasia numero yksi ja ne toimivat vapaan talouden esteenä. Ei ajatustakaan tuollaiselle!
Mutta mitä jos kerrankin luopuisimme ennakkoasenteistamme ja ajattelisimme loppuun. Oletetaan siis, että Suomen Eduskunta äänestäisi sellaisen lain puolesta, joka velvottaisi tupakkayhtiöitä valmistamaan luonnossa maatuvia filttereitä. Kuinka tämä haittaisi Suomen taloutta?
Voi olla, että hetkellisesti tupakka-askin hinta kohoaisi. Vanhat filtterit täytyisi korvata materiaalilla, joka olisi ympäristöystävällinen ja ehkä kalliimpia. Onko tämä silti mikään ongelma? Ei ainakaan silloin, jos haluamme vähentää tupakointia ja siitä syntyviä haittoja.
Varsinainen taloudellinen jymypommi on kuitenkin vasta tulossa. Miten kansainväliset suuryritykset reagoisivat siihen, että Suomi asettaisi tällaisen lain? Varmaankin ne ainakin lobbaisivat ahkerasti sitä vastaan. Oletetaan kuitenkin, että laki menisi läpi. Yhtiöt todellakin joutuisivat muuttamaan käytäntöjään ja lanseeraamaan uuden ympäristöystävällisemmän sätkän.
On täysin realistista olettaa, että osa yhtiöistä näkisi tämän kilpailumahdollisuutena. Lain astuessa voimaan he haluaisivat olla ensimmäisiä uusilla markkinoilla. He haluaisivat kehittää parhaan korvaavan tuotteen, jota voisivat markkinoida kaikkein ympäristöystävällisimpänä ja terveellisimpänä vaihtoehtona, koska nyt tämä määrite olisi nostettu pöydälle ja julkiseen keskusteluun.
Laki koskisi Suomessa myytäviä savukkeita, joten tarvittaisiin suomalaisia asiantuntijoita. Kyse olisi pienistä erillismarkkinoista, joten miksi näitä filttereitä ei valmistettaisi juuri Suomessa. Itse asiassa, eikö suomalaisten yritysten kannattaisi alkaa kilpailla siitä, että voisivat tarjota ulkomaisille tupakanviljelijöille taatusti vaatimukset täyttäviä filtterimateriaaleja.
Voi jopa olla, että monet suuret ja perinteiset tupakkajätit eivät ollenkaan tajuaisi missä mennään. Pian kävisi niin, että Suomessa myytävistä savukkaista jopa puolet olisi valmistettu Suomessa. Tänne tuotaisiin vain raaka-aineet. Suomeen olisi syntynyt muutama sata uutta työpaikkaa materiaalitutkimukseen, tuotekehittelyyn, pakkaamiseen ja logistiikkaan. Suomi saisi uusien pelisääntöjen ansioista jalansijaa markkinoilla, joiden ei pitänyt lainkaan olla valloitettavissa.
Miksi näin kävi? Koska halusimme edustaa korkeinta laata ja korkeinta eettisyyttä.
Mietitään vielä pidemmälle. Suomessa olisi siis kehitetty ja patentoitu ympäristöystävällinen savukefiltteri. Olimme ensimmäisenä paikalla, koska tajusimme, että se on mahdollista. Uskalsimme kuunnella unelmiamme ja elää puhtaammassa maailmassa.
Muutama vuosi myöhemmin myös Ruotsi ja moni muu Euroopan maa ovat kyllästyneitä kaikkialla lojuviin tupakantumppeihin. He päättävät seurata Suomea.
Mitä siitä sitten seuraa? Patentit. Tuotantomekanismin. Tuotantoketjut. Työpaikat. Ne kaikki ovat Suomessa jo pitkälle edistyneitä.
Vuonna 2025 filtteriteollisuus työllistää Suomessa jo viisi tuhatta ihmistä. Miksi meille kävi näin? Koska halusimme olla edelläkävijöitä eettisyydessä. Koska uskoimme siihen, että paras tapa muuttaa maailmaa eivät ole taloudelliset vapaudet, vaan kiellot, jotka tähtäävät korkeampaan laatuun ja osaamisen.
LOPUKSI
Esimerkin voi laajentaa tupakantumpeista monelle muulle elämänalueelle. Kyse on siitä, että meidän tulisi uskaltaa luottaa omaan sisäiseen kysyntäämme. Jos me haluamme elää paremmassa maailmassa, ja uskallamme rakentaa sellaisen, tuolle paremmalle maailmalle riittää kyllä kysyntää muuallakin.
Suomessa on hukattu kyllin monta tilaisuutta olla vihreän teollisuuden edelläkävijöitä, koska vihreitä arvoja ei ole nähty mahdollisuutena luoda uusia työpaikkoja.
Materaalien kierrätys on yksi keskeisin vihreä ala, joka tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Myös siihen on varauduttava kieltojen kautta. Suomi voisi aivan hyvin olla ensimmäinen maa, jossa ei saa myydä sellaista elektronikkaa, jota ei voi korjata tai kierrättää. Voisimme luoda valtavasti uusia työpaikkoja, jos uuden ulkomaalaisen taulutelevision sijaan korjaisimme hajonneen taulutelevision.
Korjaaminen työllistää lähellä, uuden hankkiminen työllistää toisella puolella maapalloa. Tämä on uuden globaalin ajan talousteoriaa ja pätee erityisesti sellaisille aloille, joilla Suomi ei ole kansanvälinen toimija.
Muutamia tuhansia uusia työpaikkoja voisi luoda esimerkiksi siten, että vähennettäisiin autojen korjaamisen verotusta - mutta kiristettäisiin uuden auton hankkimisen verotusta. Autokanta vanhenisi, mutta autojen korjaaminen työllistäisi suomalaisia konepajoja. Korjaaminen ei ole vain trendikästä köyhistelyä tai ekologisempi vaihtoehto - se edustaa myös tervettä isänmaallisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti