No luonnollisesti vaakunaeläimen täytyy olla jollain tavoin mahtava ja pelkoa herättävä. Karhuakaan ei ole kehdattu valita, kun itänaapurissa se on jo käytössä. Niinpä Suomen valtion perustajien on täytynyt toimia erityisen luovasti. Mehän olemme innovaatioiden luvattu maa.
Sekä Yhdysvaltojen että Venäjän tunnuksena on kotka (merikotka ja kaksipäinen), mutta millaisiin ratkaisuihin on päädytty muualla maailmassa?
Keihäänheitossa, mäkihypyssä ja jääkiekossa tuttu kilpakumppanimme Tsekki on aikoinaan päätynyt näinkin erikoiseen eläimeen.
Miksiköhän ihmeessä tsekit ovat valinneet leijonan, kun tietääkseni alueella ei asunut leijonia edes muinaisen Tsekkosslovakian aikoina? Aika omituista.
Myös Bulgaria on jostain syystä mieltynyt leijonaan. Kummallakin leijonalla on kieli ulkona ja kruunu päässä. Hännästä onneksi näkee, ettei kyse ole samasta leijonasta.
Makedonialla on vaakunassaan leijona, mutta se on vähän pulskemmanpuoleinen.
Hollannin vaakunassa leijona pitää kädessään miekkaa. Just.
Tämä versio kaiketi tahtoo muistuttaa, että Alankomaissa suuri osa maasta sijaitsee merenpinnan alapuolella.
Alueella leijonia on kenties joskus esiintynyt ja niistä on täytynyt varoittaa paikallisia. Kenties tämän vaakunan viesti on, että "me emme halua vaakunaamme mitään hemmetin leijonaa!"
Iso-Britannian vaakunassa on leijona ja yksisarvinen. Jos tarkasti etsii niin kuvassa on ainakin 8 leijonaa.
Ruotsissa turvaudutaan kolmeen kruunuun ja kahteen leijonaan.
Norjalaiset ovat jostain ihmeestä saaneet päähänsä, että valtion vaakunassa kuuluu olla leijona.
Paremman puutteessa Espanjassa on päädytty leijonaan.
Tanskalaiset turvautuvat kolmeen leijonaan.
Anteeksi, tuo olikin englantilaisten versio kolmesta leijonasta. Tämä on Tanskan versio.
Lisäksi leijonan on Afrikan maista tunnuksekseen omaksunut ainakin Etiopia ja Kenia. Tämän kaiken jälkeen ei enää tunnu niin kovin omaperäiseltä, että Suomen vaakunaeläimenä on leijona.
Onneksi vieraskielinen Wikipedia väittää, että Suomen eläin olisi joutsen. Se nimittäin esiintyy 1 euron kolikossa, kun taas leijonan löytää vain pikkukolikoista. Lisäksi joutsenmerkki löytyy monista suomalaisista tuotteissa.
Mutta onko Suomen vaakunassa leijonaksi kutsuttu peto oikeasti edes leijona?
Sehän muistuttaa epäilyttävän paljon Mäntän vaakunassa näkyvää ilvestä.
Leijona-vaakunamme leijonalla on jopa leveät tassut ja pörröisät sääret kuin se olisi sopeutunut elämään kylmässä.
Mitä jos vaakunaeläimemme onkin ilves valepuvussa? Suomellahan ei ole koskaan ollut kuningasta, joten miksi leijonamme pitäisi päässään kruunua?
Kruunun tarkoitus on mitä ilmeisemmin peittää ilveksen korvatupsut. Hämeen vaakunassa sama teräväkielinen "leijona" jopa esiintyy ilman kruunua.
Meitä on huijattu!
Väärin.
VastaaPoistaSuomella on ollut eduskunnan valitsema ihan ikioma kuningas.
Kruununprinssi essen von hessen, tai päinvastoin, jolle myös valmistettiin asianmukainen kruunukin...
Tämä leijona esiintyy hyvin monissa ritarien, maakuntien ja kuningaskuntien vaakunoissa toisella vuosituhannella, läpi vuosisatojen....
VastaaPoistaTaitaapa olla niin että tämä jellona on rantautunut suomeen jostakin saksin tai baijerin osavaltioista joskus ennen pommerin sotia...
VastaaPoistaPrinz Von Hessen on tietenkin tuttu kaveri - olen myös juonut hänen nimeään kantavaa kuohuviiniä, joka on varsin laadukasta. Eduskunta kyllä valitsi kuningaskandidaatin, mutta häntä ei koskaan nimitetty. Missäköhän sitä kruunua nykyään säilytetään?
VastaaPoistaEn muista enää, jonkin plokin siitä joskus kirjoitin.
PoistaSyynä ettei ottanut vrkaa vastaan oli se että sota päättyi saksan häviöön
Mutta nimitys tapahtui 1918. Aika kesti sellaisen 2-3 kk ajan.
Kyllä kruunu on suomen valtion hallinnassa ja replicaa esitellään.