Suomessa kysymys ydinvoimasta on politisoitunut. Se on jo pitkään ollut yhden puolueen kynnyskysymyksenä.
Monissa maissa lupaa uuden ydinvoimalan rakentamiselle ei tarvitse erikseen anoa hallitukselta, mutta silti uutta ydinvoimaa ei rakenneta, koska sitä ei nähdä taloudellisesti kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Suomessa muut puolueet ja heidän kannattajansa haluavat periaatteesta olla eri mieltä Vihreiden kanssa. Siksi ydinvoimapäätös ei perustu faktoihin, vaan tunteisiin.
Ydinvoimaa halutaan lisää, koska Vihreät vastustavat sitä.
Tämä ei ole vitsi, vaan surullinen totuus. Jopa päämisterimme perustelee myöteistä kantaansa sillä, että ydinvoiman täytyy olla taloudellisesti järkevää, koska se herättää niin paljon negatiivisia tunteita kukkahattutädeissä, jotka tunnetusti ovat talouskasvun syöpä.
Pelkäämme ydinvoimaa, rakentakaamme sitä siis lisää.
Ydinvoiman rakentaminen ei ole ollut vuosikausiin kannattavaa, ja
kaikkialla muualla tiedetään tämä, koska kysymys ei ole poliittisesti
tulenarka. Ihmiset tutustuvat faktoihin ennen kuin muodostavat
mielipiteensä.
Suomen ohella lisäydinvoimaa haluaisi rakentaa lähinnä vain Iran. Sen pitäisi jo kertoa jotain.
Miksi ydinvoima ei ole kannattavaa?
1980-luvulla, ennen Tchernobylin onnettomuutta, ydinvoimaloissa pidettiin yllä tiettyä jo melko korkeaa turvallisuustasoa.
Tchernobylin jälkeen turvallisuusmääräyksiä kiristettiin kaikkialla.
New yorkissa vuonna 2001 kaksi matkustajalentokonetta törmäsi World Trade Centeriin ja kolmas Pentagoniin. Heräsi pelko siitä, että joku saattaisi iskeä ydinvoimalaan.
Terrorismiuhan jälkeen turvallisuusmääräyksiä kiristettiin kaikkialla.
Vuonna 2011 Japanin Fukushimassa maanjärjestys ja tsunami aiheuttivat toistaiseksi pahimman ydinvoimalakatastrofin.
Tapauksen jälkeen ydinvoimaloita ympäri maailmaa suljettiin huoltotarkastuksia varten. Oli epäselvää, mitä tulisi tehdä, mutta varmuuden vuoksi turvallisuusmääräyksiä jälleen kiristettiin kaikkialla.
Mikään edellä mainitusta ei lisää ydinvoiman vaarallisuutta, vaan vähentää sitä. Tchernobylin ja Fukushiman ansiosta ydinvoimalamme ovat turvallisempia, koska osaamme nyt varautua aiempaa paremmin.
Valitettavasti kaikki edellä mainittu lisää ydinsähkön hintaa. Vaikka uraanin hinta on tasaisesti kohonnut, ja ydinsähkö on edelleen melko edullista, sen lisärakentaminen on hiton kallista. Sijoittajien riskiä lisää myös se, että tapahtuisi jokin uusi onnettomuus, joka entisestään nostaisi kuluja.
Sijoittajilla on monia muitakin syitä huoleen, mutta emme koskaan puhu niistä, kun puhumme ydinvoiman kansalaisissa herättämistä peloista. Siksi ydinvoiman uhkakuvista ei oikeastaan edes kannattaisi puhua. Asenteet ja mielikuvat tulisi kokonaan unohtaa, sillä ennen kaikkea ydinvoiman puuolustajat perustavat mielipiteensä vanhentuneeseen tietoon.
Toistaiseksi ydinvoimaloissa syntynyttä
radioaktiivista jätettä on melko huoletta säilytetty väliaikaisissa
varastoissa, ja suurin lupauksin vakuutetaan, että pysyvät varastot
ovat rakenteilla.
Tällä
hetkellä väliaikaiset varastot alkavat olla melko täynnä, eikä kukaan
uskalla enää kovin kauaa lupailla, että ydinsaasteet noin vain jätetään jonnekin
parkkipaikalle. Pysyvään ratkaisuun tarvitaan vakuuksia sijoittajilta,
mikä heikentää odotuksia pitkän aikavälin tuotoista. Kyse on rahasta. Raha sanoo ydinvoimalle ei, jos sallimme rahan puhua vapaasti.
Täysin mahdollista on myös se, että aurinkosähkön hinta pian laskee ydinsähkön tasolle - ja ilman polttoaineen loppusijoituksen tuomia kustannuksia, mikä on ydinvoimateollisuuden kuolema.
Ydinvoimaloita rakennettiin 1970-luvulla tiettyyn hintaan. Nykyään tuo hinta on kohonnut moninkertaiseksi, koska rakentamisstandardit ja turvallisuusmääräykset ovat paljon aiempaa vaativampia.
Ihmiset jotka tutustuvat faktoihin, huomaavat että ydinvoiman lisärakentaminen on ihan helvetin kallista.
Hintalappu lukee selkein numeroin Olkiluoto 5:n kyljessä. Siitä sen voi lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti