tiistai 4. lokakuuta 2011

Ääliömäinen Hymni Itsekeskeisyydelle

eli "positiivisen ajattelun opas Muammar Gaddafille"
tai "kuinka karkottaa mielestä ikävät asiat, kuten muiden kokema kärsimys?"

KIRJA-ARVOSTELU: Rhonda Byrne: Salaisuus - The Secret (WSOY 2008)


Olen jo pitkään suunnitellut, että kirjoittaisin analyysin tästä new-age filosofian merkkiteoksesta. Selailin kirjan läpi jo yli vuosi sitten, ja hahmottelin silloin laajaa arvostelua, mutta projekti jäi kesken Gradun ja muiden kiireitten takia. Intoani laimensi myös se, että kirjaa oli jo arvioitu monesta suunnasta ja moneen sävyyn, enkä halunnut sotkea näppejäni niin kuumaan ja tahmeaan aiheeseen. Nyt kuitenkin taas selasin kirjaa kaupassa (Rhonda Byrneltä on juuri ilmestynyt myös toinen teos, jota markkinoidaan näkyvästi), enkä enää voinut vastustaa kiusausta.

The Secret on tietyillä mittareilla mitattuna aivan omaa luokkaa. Kyseessä on eräänlainen elämänfilosofian ja positiivisen ajattelun Plan 9 from outer Space. Tai ei - tämä vertaus ontuu. Teoksessa ei ole samaa herttaista kömpelyyttä, pikemminkin se on kiilloiteltu ja laskelmoitu tuotos (tosin Rhonda Byrne näyttää uskovan siihen mitä hän sanoo). Muiden Amerikan saavutusten rinnalla teosta voisi luonnehtia termeillä "valheellisen toiveajattelun Independence Day" tai "iloisen itsepetoksen Fast&Furious" - siis silkkaa aivotonta tykitystä alusta loppuun. Taikauskoista liibalaabaa, joka on suunnattu lottoavalle kansanosalle.

The Guardian -lehden nettikolumnissa Catherine Bennet ehti jo 2007 luonnehtia kirjaa sanoilla: "a moronic hymn to greed and selfishness", eli "ääliömäinen hymni ahneudelle ja itsekeskeisyydelle." Catherine Bennet toteaa, että samaan aikaan kirja on myös paljon enemmän - se on suorastaan vaarallinen. (Linkki:Catherine Bennet). Jotkin kirjan arvostelijat ovat syyttäneet sitä jopa nykyisestä taloustilanteesta - liialliseen kulutus-optimismiin yllyttämisestä aikana, jolloin pankit tarjosivat helpoin ehdoin asuntolainoja ja velkaantuneille luotiin vastuuttomia houkutuksia nettipokerin ja pikavippien muodossa.


ASKEL 1: Sinä olet televisiotorni!

Mikä sitten juuri Rhonda Byrnen optimismista tekee niin vaarallista? Ainakin se, että hänen kirjaansa onnistuttiin myymään useita miljoonia kappaleita ympäri maailmaa. Ja millaisin keinoin se tapahtui? Lupaamalla paljastaa "vaiettu salaisuus", joka ratkaisee kaikki ongelmat ja käärimällä se kauniisiin kuoriin - sanomalla ihmisille juuri sen mitä he haluavat kuulla: että kaikki muuttuu paremmaksi vain sulkemalla silmät ja kuvittelemalla ongelmat pois - koska oikeasti me elämme siinä Dineyn satujen ja Harry Potterin maailmassa, jossa asiat tapahtuvat taikasauvaa heilauttamalla.

Juuri näin ehkä ajattelivat myös Kreikan päättäjät vielä muutama vuosi sitten - silloin kun kaikki heidän ajatustensa ansiosta oli hyvin:

"Ajattelemalla voit saavuttaa terveyden, täydellisen vartalon, ihannepainon ja ikuisen nuoruuden.

Periaate, jonka mukaan minut kasvatettiin, kuului: Rahan eteen on ponnisteltava ankarasti. Mutta minä korvasin sen periaatteella: Rahaa saa helposti ja usein.

Jos yrität toiminnallasi saada toiveitasi toteutumaan, on kuin yrittäisit uida vastavirtaan. Se on työlästä ja raskasta.

Jos jollain ei ole rahaa, se voi johtua vain siitä, että hän ajatuksillaan estää rahaa tulemasta luokseen."

Entä miten Rhonda Byrne perustelee näitä syvistä salaisuuksista kumpuavia viisauksiaan? Hänellä on yksinkertainen metafyysinen teoria maailmankaikkeuden toiminnasta:
"Ajatukset ovat magneettisia, ja ajatuksilla on taajuutensa. Kun ajattelet, lähetät ajatuksia maailmankaikkeuteen, ja magneettisesti ne vetävät puoleensa kaikkea itsensä kaltaista, mikä on samalla taajuudella."

Tällaiset metaforat ovat tuttuja new-age-gurujen positiivisen ajattelun elämäntaito-oppaista. Rhonda Byrne on kuitenkin täysin ohittanut kaikki runolliset värähtelyn tasot ja taajuudet - hänelle tällainen maailma on fysikaalista todellisuutta.

"Sinä olet inhimillinen lähetystorni... olet maailman tehokkain televisiotorni. Lähettämäsi taajuudet luovat sinun elämäsi ja ne luovat koko maailman.

Robert alkoi säteillä uutta taajuutta. Universumin oli heijastettava hänelle uuden taajuuden mukaisia kuvia."

Kirjassa esitellään esimerkkejä ihmisistä, joiden elämä on muuttunut parempaan suuntaan, mutta aina "salaisuuden" yhteys heidän menestykseensä linkitetään vasta jälkikäteen - ja tärkein jää sanomatta: että he ovat myös tehneet runsaasti työtä menestyksensä eteen.

Kirjan menestystarinoissa on se kylmän naivistinen piirre, että menestystä mitataan aina rahassa. Kirjaan haastatellut henkilöt lähinnä puhuvat vain siitä, miten raha on auttanut heitä ratkaisemaan ongelmia. Kyseessä on eräänlainen rahan ylistys: kunhan ensin saavutat rikkautta, elämästäsi tulee helpompaa. Rahan avulla saavutat ystäviä, terveyttä ja lisää rahaa. Näin kertoo Jack Canfield:
”Minulla on hehkeä vaimo. Asun neljän ja puolen miljoonan dollarin kartanossa. Olen käynyt safareilla. Ja kaikki tämä on tapahtunut ja tapahtuu siksi, että osaan käyttää salaisuutta.”


ASKEL 2: Olet televisiotorni, koska tiede sanoo niin!

Hurjinta on se täysin kritiikitön vakaumus, jolla Rhonda Byrnen skitsofreeninen mieli yhdistelee maailman asioita yhteen ja samaan kosmologiaan. Eritoten hän löytää teoriansa puolustajia fysiikasta ja kvanttifysiikasta.

"Kvanttifysiikan ja uusimman tieteen saavutukset ovat täydellisesti sopusoinnussa Salaisuuden opetusten kanssa.

Kvanttikosmologia vahvistaa sen. Nimittäin sen, että perimmiltään maailmankaikkeus on saanut alkunsa ajatuksesta ja että kaikki aineellinen ympärillämme on vain tiivistynyttä ajatusta."

Entä millä tavoin Byrne sitten on päätynyt tähän tulkintaan uusimman tieteiden saavutuksista? Hän kiteyttää taustatutkimuksensa yhteen virkkeeseen:
"En ollut lukenut koulussa luonnontieteitä tai fysiikkaa, mutta kun luin vaikeita kirjoja kvanttifysiikasta, ymmärsin ne täydellisesti, koska halusin ymmärtää."

Myös muissa kohdin hän vetoaa historiallisiin auktoriteeteihin ja tarjoaa esimerkkejä ihmistä, jotka ovat tunteneet salaisuuden. Kirjassa heitellään satunnaisesti nimiä kuten Albert Einstein tai Isaac Newton, mutta koskaan ei selitetä millä tavoin he liittyvät yhtään mihinkään. Erityisen hyvin Rhonda Byrnen tyyliä ja tietämystä kuvaa seuraava katkelma:
"Kun Henry Ford ryhtyi toteuttamaan näkyään moottoriajoneuvosta, ihmiset pilkkasivat häntä ja uskoivat hänen tulleensa hulluksi, koska hän yritti toteuttaa niin mielikuvituksellista ajatusta."

Lol! OMG! WTF! Miten tällaiset ääliömäisyydet helmet ovat voineet päästä läpi kahden kustantamon ja kääntäjän syynistä ja päätyä suomalaiseen editioon WSOY:n kansissa?

Tässä yhdessä virkkeessä on niin monta asiaa väärin, että aivoihin sattuu. Ensinnäkään Henry Ford ei keksinyt autoa. Hän ei myöskään ensimmäisenä tuonut markkinoille sarjavalmisteista automobiilia, paljon aiemmin markkinoille ehtivät mm. eräs saksalainen Benz (Mencedes-Benz) sekä Daimler. Tuohon aikaan Henry Ford oli vielä kakara. Sekin on väärin, että hänelle olisi naureskeltu. Hän tuli melko varakkaasta maalaisperheestä, ja sai insinöörikoulutuksen, minkä pohjalta hän pääsi hyväpalkkaiseen tehdastyöhön, jossa tapasi henkilökohtaisesti keksijä Thomas Edisonin jne.

Henry Ford rikastui sillä, että hänen autonsa oli kilpailijoita parempi ja halvempi. Piste. Hänen tuntemansa salaisuus oli seuraavanlainen: A) opiskele ahkerasti, B) tee työtä ahkerasti ja C) investoi varallisuutesi viisaasti.
Ei Henry Ford missään vaiheessa väittänyt olevansa televisiotorni, eivätkä hänen autonsa tai tehtaansa suinkaan toimineet new-age-värähtelyjen voimalla.


ASKEL 3: Sinä olet televisiotorni. Vitut muista!

Tieteen rienaaminen tai taikausko eivät vielä riitä tekemään kirjasta irvokasta. Pahinta siinä on täydellinen piittaamattomuus luonnosta tai muista ihmisistä. Se on Amerikkalaisen yltäkylläisyyden ja yliluokkaisen pöyhkeyden ilmentymä. Monet kirjan kohdista saavat minut fyysisesti voimaan pahoin.

On vasta alkusoittoa, että Byrne puhtaassa idealismissaan laukoo jotain tällaista:
"Mikään ei ole rajallista - eivät luonnonvarat eikä mikään muukaan. Ne ovat rajallisia vain ihmisten mielessä."

Näkemys ei varsinaisesti yllätä, koska sehän oli suorastaan George W. Bushin hallituksen virallinen kanta ympäristöasioihin.

Huvitun kyllä, mutta en vielä suutu, kun luen:
"Länsimainen yhteiskunta on ikävä kyllä takertunut ikääntymisen ajatukseen, mutta todellisuudessa ikääntymistä ei ole olemassakaan."

Terveysvalistus jatkuu:
"Lihavalle ihmiselle on kenties anottu, että hänellä on kilpirauhasen vajaatoiminta tai hidas aineenvaihdunta tai että hän on perinyt tukevan ruumiinrakenteen, mutta nämä kaikki ovat lihavia ajatuksia.

Se, että ruoka lihottaa, johtuu siitä, että ajattelee sen lihottavan.

Ruoka ei lihota, ellet ajattele, että se lihottaa."

Kirjoittaja tekee samassa yhteydessä järkyttävän tunnustuksen, jolla hän havainnollistaa väitteitään. Myös hän itse on joskus ollut vaarallisen ylipainoinen, mutta voittanut sen ajattelemalla hoikkia ajatuksia:
"Kahden tyttäreni syntymän jälkeen minäkin olin ylipainoinen. Ja se johtui kaikesta mitä olin kuunnellut ja lukenut.

Lihavilla ajatuksilla minä kutsuin liikakiloja luokseni - niistä tuli minun kohdallani totta... painoin lopulta peräti 65 kiloa!"

Kirjaa lukiessani minusta tuntuu suorastaan rikolliselta, että olemme saattaneet mielikuvillamme odottavat äidit tilaan, jossa he painavat peräti 65 kiloa. Se onkin siis luonnotonta kaikki ja johtuu vain negatiivisista ajatuksista, joita lähetämme universumiin.

Seuraavasta Byrnen terveyttä edistävästä periaatteesta tulee vähän väistämättä mieleen joidenkin Afrikan heimojen AIDS-politiikka:
"Et voi saada mitään tautia, ellet usko voivasi saada sitä, sillä jos uskot voivasi, kutsut sen luoksesi ajatuksillasi.

Ulkomaailma on vain seurausten maailma; se on vain ajatustesi seurausta."

Koska negatiiviset ajatukset saattaisivat turmella meidän hyvän olomme ja saastuttaa lähetystornimme - vaarantaen terveytemme tai rahatilanteemme, tarjoaa Rhonda Byrne meille selkeitä ohjeita siitä millä tavoin meidän tulisi elämässä käyttäytyä. Nämä ohjeet tuovat mieleen joidenkin yltiörikkaiden ja todellisuudesta vieraantuneiden ihmisten (kuten Nalle Wahlroosin) elämänfilosofian.

Rhonda Byrne kirjoittaa ihan oikeasti, ihan aikuisten-aikuisten-oikeasti kirjassaan Salaisuus näin:
"Kutsut sairauksia luoksesi, jos kuuntelet kun toiset puhuvat sairauksistaan. Jos todella haluat auttaa, ala puhua jostakin positiivisemmasta, jos voit, tai lähde pois."

Wau. Ällistyttävää. Jos joku purkaa sinulle huoliasi niin sulje korvat kämmenilläsi, ja jos muu ei auta niin lähde pois. Niinkö yksinkertaista se terveeksi ja rikkaaksi ja onnelliseksi tuleminen onkin? Wau.

Siis. Kehitä vahvat defenssit. Eristäydy muurien suojaan. Kutsu juhliisi vain iloisia ja kauniita ihmisiä, palkkaa hovinarreja lataamaan sinut positiivisilla tunteilla. Torju ajatukset sairaudesta, vanhuudesta ja kuolemasta. Ei mikään ihme, että Rhonda Byrne väittää myös Buddhan tunteneen tämän salaisuuden. Vai meniköhän se vanha tarina ihan juuri näin päin?


LINKKEJÄ MUIHIN ARVOSTELUIHIN:

Kirja Kirjalta - No, herttileijaa mikä opus

Ajattelun ammattilainen - Miten saat juuri sen mitä haluat?

Startled Disbelief - "The Secret is quite possibly the worst book that I've ever read."

Don Palabraz - "The power" of Bullshit!

Rick Lax - Exposing Rhonda Byrnes Secret

NY Daily News - The Poison of Positive thinking

2 kommenttia:

  1. Loistavaa! (Ja vielä kerran:) Loistavaa!

    VastaaPoista
  2. Samat sanat, kiitos valaisevasta arviostasi, joka osuu aivan nappiin! Vielä voisi mainita sen, että (tämä on tietysti minun uskomukseni ja monien muiden, ei tieteellistä faktaa)new age - ja vastaavat "universumin voimia" kutsuvat jutut ovat paholaisen kutsumista, kuten meedioiden toiminta ja spiritismi. Voivat toimia, mutta eivät johda mihinkään hyvään.

    Voimankin olen mielenkiinnosta lukenut. Huh! No, onhan näitä muitakin alitajunnan voimaan perustuvia juttuja, mutta liika on liikaa.

    VastaaPoista