Merkittävin teknologinen läpimurto ihmistieteiden tutkimuksessa

Kyllä vain. Se on vihdoin todellisuutta. Voimme nyt suorittaa Google-hakuja myös kauas menneisyyteen. Tällaisesta tekniikasta monet historioitsijat, kielitieteilijät ja kulttuuritutkijat eivät ole osanneet edes kuvitella.

Myönnän, että itsekin hieman yllätyin kuinka harvinaisia sanoja ohjelmalla voi hakea. Myönnän että leukaperäni loksahtivat auki ja putosin tuolilta.

Otetaan esimerkiksi atomivoima, koska mehän riedämme kuinka 1950-luvulla kaikki pelkäsivät ydinsodan syttymistä.

Sana "nuclear" antaa kuitenkin paljon enemmän tuloksia 1980-luvulta.


Se johtuu tietenkin siitä, että vielä 1950-luvulla käytettiin etupäässä ilmaista "atomic". Suomessakin puhuttiin pitkään atomienergiasta, ja vasta myöhemmin sen tilalle vakiintui sana ydinvoima.

Kaikki näkyy tässä oikein kauniisti. Enää ei tarvitse spekuloida.

Erityisen paljon tällainen tutkimusväline auttaa kirjallisuuden ja elokuvien teemojen tutkimusta, kuten kaikkea taidetta ja kulttuuria, jonka esiintymiä voidaan verrata eri aikakausien kielellisessä vuorovaikutuksessa.

Tällaisen sovelluksen kaikkia mahdollisuuksia on tässä vaiheessa vaikea edes hahmottaa. Jos syntyy kiistaa esimerkiksi jonkin ilmiön huippuhetkestä tai kaukaisista alkuvaiheista, me voimme tarkistaa asian. Vastaavaa mahdollisuutta ei historiantutkimuksella ole koskaan ollut. Kone kirjaimellisesti tarjoaa meille muutamassa sekunnissa relevantteja havaintoja suuresta korpuksesta, jonka manuaaliseen tutkimiseen olisi kirjastossa aiemmin kulunut kuukausia tai vuosia - jos se edes olisi ollut millään tavoin mahdollista.
Tämä voi oikeasti muuttaa aivan kaiken. Humanistinen tutkimus on tuskin koskaan kohdannut näin järisyttäviä uusia mahdollisuuksia - empiirisen uskottavuutensa lisäämiseksi.

Aineistoissa voidaan piakkoin törmätä joihinkin niin yllättäviin havaintoihin, että ne pakottavat meidät arvioimaan uudestaan koko historiakäsityksemme.

Mitä jos esimerkiksi 1700-luvun tai 1800-luvun aatehistoria on todellisen keskustelun valossa ollut aivan toisenlaista kuin mitä virallinen tarina kertoo? Kirjat ja sanomalehdet eivät valehtele - sanojen merkitys voi tietenkin muuttua tai tiettyä ilmiötä kuvaava sanasto vaihtua toiseksi, mutta sellaiset asiat voi selvittää perehtymällä taustoihin.

Miksi esimerkiksi sana ateismi sai 1900-luvulla kaksi kertaa suurta mielenkiintoa, mutta nykyään se esiintyy kirjallisuudessa jopa harvemmin kuin 1890-luvulla?

Tällainen teknologia avaa pelottavan suuria mahdollisuuksia aivan uusille kysymyksenasetteluille.

Miksi "climate change" on ollut puheenaina vuosien 1900 ja 1910 välillä? Minkälaisesta ilmaston muuttumisesta on silloin keskusteltu?


Miksi Darwin on ollut paljon tunnetumpi nimi 1800-luvun lopulla kuin nykyään - vai onko kyseessä joku toinen Darwin?





Ja lopuksi tieto jota kaikki suomalaiset ovat toivoneet ja pelänneet.

Kyllä se niin vain menee. Nyt se tiedetään varmuudella. Suomesta puhuttiin maailmalla kaikkein eniten II Maailmansodan aikoihin. Sittemmin sanan Finland mielenkiinto on tasaisesti vain laskenut.

Ensimmäiseksi sinulle tämän tiedon tarjosi Kaikkien Asioiden Pikkujätiläinen, lauantaina 16.5. kello 17.20 suomen aikaa, Herran vuonna 2015.

Käsillä on täysin kiistatta oman tiedeurani suurin hetki. Kuinka usein sana "finland" vierailee englannin kielisen maailman ajatuksissa?

Tämä on se päivä, jolloin loppui kaikki spekulaatio. Vihdoinkin Suomi tiesi paikkansa. Talvisota ja Paavo Nurmi tulivat ja menivät. Siinä olivat ne Suomen kansakunnan tähtihetket.