Vieläkään se ei näytä tulleen kaikille selväksi. Karppaaminen on elitistinen, lihateollisuuden lobbaama ideologia, joka vahvistaa lihaa syövien kusipäiden valheellista paremmuudentuntoa. Kuten useimmat ideologiat, se pyrkii oikeuttamaan vallitsevan maailmanjärjestyksen, joka perustuu liikakulutukseen, eläinten kärsimykseen ja yleiseen piittaamattomuuteen.
Jos ilmastonmuutosta aiotaan mitenkään hillitä, se edellyttää radikaalia lihankulutuksen vähentämistä. Lihateollisuus tuottaa jo nyt kolmanneksen teollisista kasvihuonepäästöistä - yhtä paljon tai jopa enemmän kuin liikenne. Suolistokaasujen lisäksi karjankarvatus aiheuttaa metsien hakkuita ja kuluttaa peltopinta-alaa. Samoilla pelloilla pystyttäisiin tuottamaan moninkertainen määrä viljaa tai kasviksia.
Maapallolla elää tällä hetkellä noin miljardi lehmää - ja jos huomioidaan, että yksi lehmä painaa 5-8 kertaa ihmisen määrän, löytyy planeetaltamme kiloissa mitattuna suunnilleen yhtä paljon lehmänlihaa kuin ihmistä.
Vain pieni osa tästä valtaisasta lehmäpopulaatiosta on aidosti hyödyllistä. Karja pystyy muuntamaan maidoksi ja lihaksi kasvinosia, jotka ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään. Emme elä ruoholla ja rehulla - mutta eivät myöskään modernit lehmät. Koska lihan kysyntä ylittää järkevyyden rajat, syötetään teuraseläimille ravintoa, joka kelpaisi myös ihmiselle - sikäli kuin ihminen ei olisi keksinyt ryhtyä karppaajaksi.
Kaikki tämä on moneen kertaan tieteellisesti todistettu, mutta karppaaja - vanhalta nimeltään karpaasi tai yksinkertaisesti karju - ei ahneudessaan ja lihanhimossaan suostu hyväksymään totuutta.
Vähähiilihydraattisen dieetin teho perustuu siihen, että ihmisen elimistö ei kykene käsittelemään kuin noin sata grammaa proteiinejä päivässä. Niinpä suurin osa karppaajan syömästä ruoasta kulkee elimistön läpi sulamattomana. Karppaaminen on sama kuin kippaisi suoraan suurimman osan ostamastaan ruastaan vessanpönttöön tai oksentaisi sen ulos. Totta kai ihminen laihtuu, jos hän ei syö ravintoa, jota elimistö voisi käyttää hyödyksi.
Liha vie pois näläntunteen, mutta ei riitä tarjoamaan riittävän nopeasti sitä energiaa jota keho tarvitsisi. HIILIhydraattien palamistuote on HIILIdioksidi (hiili + happi) - hiiltä poistuu elimistöstämme, kun hengitämme. Mitä enemmän liikumme ja mitä kiivaammin hengitämme, sitä enemmän kehoomme tulee happea, johon hiili(hydraatti) sitoutuu. Elimistömme on kuin liekki, joka hitaasti kytee kostean turvekerroksen sisällä. Laihtumista edistää parhaiten lihan liike, ei kuollut liha.
Karppaaminen on tuhlaava ja äärimmäisen piittaamaton elämäntapa, joka ei suostu tiedostamaan sitä globaalia kriisiä, jonka keskellä elämme. Useimmat karppaajat ehkä väittävät syövänsä runsaasti myös terveellisiä kasviksia, mutta se on tietenkin täyttä kusetusta - jos henkilö nimittäin syö pääsääntöisesti hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja ja marjoja, hän ei ole "karppaaja" lainkaan, vaan ainoastaan ihminen, joka syö monipuolisesti ja hyvin.
Karppaus on paniikkiratkaisu siihen, että suurin osa kaupasta tarjolla olevata ruoasta ei nykyään ole ruokaa lainkaan. Jos poliitikoilla olisi yhtään järkeä ja selkärankaa, olisi maassamme jo aikaa sitten säädetty asetus, joka pakottaisi valmistajia sekä kauppiaita kutsumaan pullaksi kaikkea sitä, mikä on etupäässä vehnää ja sokeria. "Leipien", "einesten" ja "makkaroiden" sijaan kauppojen käytävillä lukisi: "pullaosasto 1", "pullaosasto 2" ja "pullaosasto 3".
Itse olen elänyt suurimman osan elämästäni syömällä ruisleipää. Olen hyvin suruissani siitä, että pääkaupunkiseudulta on niin vaikea löytää kunnollista leipää. Vaasan ruispalatkin sisältävät niin paljon vehnää, ettei niitä pitäisi edes laskea rukiiden kastiin.
Onneksi pienemmiltä paikkakunnilta löytyy yhä pieniä leipomoja, joissa valmistetaan oikeaa sataprosenttista ruisleipää. Kun olin keväällä Sysmässä kirjailijaresidenssissa, rakastuin paikalliseen reikäleipään, joka aamuisin saapui kauppaan vielä lämpimänä. Myös paikalliset näyttivät arvostavan omaa leipäänsä, sillä se valtasi lähes puolet koko leipäosastosta - ja silti usein iltaan mennessä se oli kokonaan loppunut.
Nykyään melkein aina kun käyn kehäkolmosen ulkopuolella, yritän poiketa johonkin ruokakauppaan ja katson, jos löytyisi paikallista leipää. Se on aina parempaa kuin massatuotetut, vehnällä ja säilöintäaineilla höytetyt pakastepullat, joita suurin osa kauppaketjuista myy mukamas leipänä. Jos pussissa lukee Vaasan tai Fazer en suostu koskemaankaan siihen. Eikä pahinta ole se, että tälläiset leivät unettavat sokerisuudellaan tai saavat vatsan sekaisin liialla hiivallaan - kaiken lisäksi ne maistuvatkin ihan paskalle.
"Useimmat karppaajat ehkä väittävät syövänsä runsaasti myös terveellisiä kasviksia, mutta se on tietenkin täyttä kusetusta - jos henkilö nimittäin syö pääsääntöisesti hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja ja marjoja, hän ei ole "karppaaja" lainkaan, vaan ainoastaan ihminen, joka syö monipuolisesti ja hyvin."
VastaaPoistaKarppaaja on määritelmällisesti henkilö, joka välttää hiilihydraatteja, koostuipa sitten ruoan muu osuus palkokasveista, hanhenmaksasta, luomuvoista taikka kuukivistä. On yleinen harhaluulo, että karppaajat söisivät hillittömästi proteiineja verrattuna ei-karppaajiin; määrä voi olla jopa aika lailla sama. Sen sijaan rasvojen ja hiilihydraattien osuus on se, mikä tekee karppaajan. Kärjistäen: siinä missä esimerkki-Eetvartti söi ennen pihvin ja perunoita ja low fat -kastikeluirun, syö Eetvartti karppiherätyksen saatuaan saman pihvin kermakastikkeen kera ja ilman perunoita. Pihvi ei sinänsä ole hievahtanut mihinkään, koska Eetvartin mielestä liha on pyhää ja hyvää ja raavaiden ruokaa eikä ilman sitä ole kiva olla, kun tulee heikko ja jänismäinen fiilinki.
Lihan syönti osana karppausta on saanut ehkä sen takia ylimääräistä mainetta, koska joissakin VHH-suuntauksissa korostetaan sitä, että joidenkin tutkimusten mukaan tyydyttymättömien rasvojen välttämiselle ei ole sellaisia terveydellisiä perusteita kuin on aiemmin uskottu. Läskiä saa siis syödä. Suomessa liha-VHH-kulttuuriin vaikuttaa varmaan myös esim. Antti Heikkilän tyyppiset äänekkäät puolestapuhujat, jotka kannattavat lihansyöntiä (vaikka esim. Heikkilä kritisoi tuotantotapoja ainakin kulinaristin näkökulmasta). Minua karppauksen yhdistäminen tiiviisti lihansyöntiin ja äijäruokavalioon harmittaa, koska vaikka en mikään super-hiilihydraattivälttelijä olekaan, olen hyötynyt naamallisesti ja vatsallisesti niiden tietoisesta vähentämisestä, eikä tiettyjen rasvojen lisäämisestäkään mitään harmia ole ollut, päin vastoin. Ruokavalioni lienee yhtä ympäristöystävällinen tai -haitallinen kuin aiemminkin. Sikäli kun olen havainnut, harva karppaaja kritisoi voimakkaasti kasvissyöntiä (on myös kasvissyöjäkarppaajia) mutta moni low fat -kulttuuria, jossa syödään kumijuustoja ja kevytmargariineja ja kahviin saa lorauttaa vain vesimaitoa.
Varmasti karppaaja voi syödä scheisseä koostamalla päivittäisen ateriansa esim. nitraattimakkaroista, mutta se ei ole sinänsä ravintoaineiden keskinäisten suhteiden vaan niiden laadun vika. Ihan samalla tavalla perus-Ernesti ennen karppiherätystään voi saada ravintoympyränsä täyteen valkoisesta vehnäpastasta, marinadikanasta ja aneemisista vitamiinittomista porkkanoista.
Leipien suhteen suosittelen meditatiivista taikinapuuhastelua ja itse leivottua leipää, johon voipi ryljäyttää vaikkapa kurpitsansiemeniä tai muuta yleisesti hyväksyttyä terveysapetta.
-Mrrrj
Ikävää että tiedät karppaamisesta noinkin vähän. Suosittelen että tutustuisit ensin aiheeseen josta kirjoittelet. Nautojen vuoksi tuomitset kaikki karppaajat, nekin joiden lihan käyttö ei lisääntynyt karppaamisen myötä, vegaanit karppaajat sekä sianlihaa käytävät karppaajat.
VastaaPoistaKuvittelet että karppaaminen perustuu proteiineihin vaikka enemmistö karppaajista laskee tarkkaan todellisen proteiinin tarpeen ja korvaa liiat, ei kaikkia, hiilihydraatit rasvalla, ei proteiineilla. Paljon on mutu juttuja mutta vähän tietämystä. Käyppä vaikka blogissani tutustumassa karppaamisen ekologiseen puoleen.
"tuomitset kaikki karppaajat, nekin joiden lihan käyttö ei lisääntynyt karppaamisen myötä"
VastaaPoistaSinäkin siis myönnät, että karppaajista monet ovat lisänneet lihankulutustaan.
Karppaajien joukossa on varmaan myös vähemmän hulluja ihmisiä, mutta ideologian suuri vetovoima perustuu juuri siihen, että se sallii paljon - ja jopa ihannoi asioita, jotka ovat ilmeisen haitallisia.
Karppaaminen on kuin ampumakerho. Tietenkään kaikki eivät sekoa ja ammuskele satunnaisia kadulla vastaan tulevia ihmisiä, mutta joukkoon aina mahtuu niitä, joiden "lihankäyttö on lisääntynyt".
Karppaamisen viehätykseen kuuluu, että saa antaa pikkusormensa paholaiselle, paistaa aamupalaksi vähän pekonia. Joiltakin se sitten vie koko järjen.
Karppaamista perustellaan joskus "kivikautisella" dieetillä. Vaikka se sopisikin kehollemme niin täytyy muistaa, että kivikaudella ihmisiä oli koko planeetalla vain muutama miljoona. Sen määrän ihmisiä se dieetti pystyi elättämään. Nykyaikainen väestöpaljous ei mahdollista sitä että kaikki söisivät sitä mitä tekee mieli.
Lisäys leipätekstiin:
VastaaPoistaEi ole sattumaa, että karppaaminen tulee muotiin juuri nyt, aikana jolloin lihansyöjien koko elämäntapa on uhattuna. Karppaaminen on eräänlaista vastauskonpuhdistusta, menneisyyden arvoilla elävien sukupolvien havahtumista jo käynnissä olevaan vallankumoukseen - viime hetken pelkoreaktio, kuten muutama vuosi sitten muodissa olleet citymaasturit.
Etuoikeutetut luokat yrittävät mukamas uudenaikaisella ruokavaliollaan puolustella itselleen tai lähimmäisilleen järjetöntä kulutustaan, suorastaan glorifioida sen.
Lihansyöjät ovat jo vuosia olleet kateellisia vegaaneille, joilla on muodikas identiteetti, kokonainen johdonmukainen elämäntapa - johon kuuluu pukeutumistyylejä, musiikkivalintoja ja muuta kodikasta.
Lihansyöjät, metaanit, tahtovat kokea jotain samaa. He haluavat myös oman identiteetin, joka täyttäisi heidän sisäisen tyhjyytensä, ja antaisi vaikutelman että he kuuluvat johonkin aikansa vaatimukset tiedostavaan ryhmään.
Tiedostavan ihmisen eräs tunnusmerkki on se, että hän tutkailee pakkausten e-koodeja ja sisällysluettoja. Karppaajat pyrkivät samaan, mutta heidän tietoisuutensa ulottuu vain heidän oman ruumiinsa piiriin - heitä ei kiinnosta globaali talous tai ekologia. Heidän tajuntansa laajentuminen on siis täysin näennäistä, koska näköpiiri ei laajene keittiötä pidemmälle - tai laajenee enintään sitä kautta jos vyötärö supistuu ja näkee jälleen omien kenkiensä kärjet.
Hyvä teksti Juho. Hieman turhan paljon agrea omaan makuun. Vaan ehkä sitä joskus tarvitaan, että saadaan ihmiset kuuntelemaan ja ajattelemaan asioita.
VastaaPoista"Useimmat karppaajat ehkä väittävät syövänsä runsaasti myös terveellisiä kasviksia, mutta se on tietenkin täyttä kusetusta - jos henkilö nimittäin syö pääsääntöisesti hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja ja marjoja, hän ei ole "karppaaja" lainkaan, vaan ainoastaan ihminen, joka syö monipuolisesti ja hyvin."
Tuossa on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset puhuvat aivan eri asioista samoilla nimillä. Ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja josta on karsittu puhdistetut ravintoköyhät hiilarit pois (ja joka sisältää riittävästi hyvänlaatuista proteiinia ja välttämättömiä rasvahappoja) yhdistetään puhekielessä/mediassa monesti karppaukseen. Jos tuolla sanalla (karppaus) siis käsitetään juuri ravinneköyhien ruokien karsimista ruokavaliosta, niin se on erittäin suositeltavaa. Jos taas lihankulutuksen lisäämistä, niin siihen tulee suhtautua suurella varauksella. Aivan kuten siis itsekin totesit. Kyseisenkaltaista ruokavaliota kun ei globaalissa mittakaavassa voida varmasti toteuttaa, eikä se ole minkäänlainen välttämättömyyskään terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Myöskään esteettisestä näkökulmasta se ei ole välttämätöntä; riittävän suurta lihasmassaa ja kaunista kroppaa pystyy ylläpitämään helposti myös edellä mainitun kaltaisella terveellisellä ruokavaliolla.
Terveyskeskuksessa lääkärinhommia jonkin aikaa tehneenä voin todeta, että monilla ihmisillä on todella puuttelliset tiedot ruokavaliosta sekä ylipäänsä elämäntapojen vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin. Ja tämä tulee kyllä varmasti esille vaikka ei terveydenhuollon parissa työskentelisikään.
" Vähähiilihydraattisen dieetin teho perustuu siihen, että ihmisen elimistö ei kykene käsittelemään kuin noin sata grammaa proteiinejä päivässä..."
Tuon kappaleen sisältö ei pidä paikkaansa. Jos syöt proteiinia enemmän kuin mitä lihakset ja muut kudokset käyttävät valmistaakseen tarvitsemansa proteiinit, niin loput siitä muutetaan maksassa sokeriksi ja mahdollisesti edelleen rasvaksi. Ylimäärin (ainakin kun mennään >2-3g/painokilo/vrk) syötynä proteiini on kuitenkin huono energianlähde. Pullamössöhiilareiden tapaan proteiininlähteet ovat useimmiten varsin kehnoja suojaravinteiden (vitamiinit, hivenaineet, antioksidantit, etc.) lähteitä. Ekologisuuden lisäksi on siis viisaampaa ottaa tuo energia jostain sellaisesta, joka sisältää sen lisäksi myös muita kehon tarvitsemia ainesosia.
Mutta hyvällä asialla olet. Ja hyviä tekstejä kirjoitat. Kiitos näistä. Ovat tuoneet ainakin omaan ajatteluuni uusia näkökulmia.
-Juha
Aurinkohan on se ainut tekijä, joka vaikuttaa maapallon ilmastoon. Joten vaikka joku söisikin pelkkää lihaa, toisin kuin karppaajat, niin sillä ei ole merkitystä, koska hiilidioksidipäästöt eivät ole ollenkaan olennaisia puhuttaessa ilmastosta.
VastaaPoistaLOL
VastaaPoista^ siellä on taas yksi pahasti höpläytetty hahmo