Suomessa voi tullata laivalastillisen henkilöitä

Totta se on. Suomen tullin nettilomakkeessa on tullattavan tavaran kohdalla mahdollista valita tuontitavaraksi esimerkiksi tunnit, henkilöt tai kilometrit.

Tulli on varautunut kaikkeen. Halutessaan voisi tullata myös uraania.

Älköön yksikään suure unohtuko.

- Onko teillä jotain tullattavaa?
- No itse asiassa...
- Kakistakaa ulos vaan.
- Matkalla jäi muutama tunti käyttämättä. Pitääkö ne tullata?
- Kyllä, etenkin, jos kyse on laatuajasta. Suomeen saa lain mukaan tuoda enintään 12 tuntia rentoa vapaa-aikaa, 8 tuntia tehokasta työaikaa tai 4 tuntia yhteistä laatuaikaa.
- No ei sitten mitään. Ei meillä jäänyt lomasta käyttämättä kolme pari varttia. Sekin oli lähinnä seisoskelua, joka säästyi kun saatiin nopeasti taksi.
- Voitte mennä jonottamaan tuonne tullin asiakaspalveluun. Jonottamalla ne vartit saa helposti kulutettua. Ei sitten jää omantunnontuskia.

Kyse ei tietenkään ole mistään muusta kuin maailmanluokan kämmistä. Suomen tullilaitos on aivan totaalisen hukassa.

Tämä pätee myös konkreettisesti. Maanantaina yritimme löytää Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydestä tullin toimipistettä, johon meidät oli neuvottu puhelimessa. Sieltä saimme ajo-ohjeet toiseen osoitteeseen Kehä III:sen lähistöllä.

Navigaattorin avulla löysimme annettuun osoitteeseen helposti. Kyltissä luki mitä pitikin. Tullihan se siinä. Ovessa oli kuitenkin lappu, jossa kerrottiin toiminnan päättyneen 1.1.2015. Soitimme uudestaan tullin puhelinpalveluun, eikä edes tullin oma asiakaspalvelu ollut tietoinen muutoksesta.

Jouduimme etsimään tullin palvelupistettä siitä syystä, että nettipalvelu oli kaatunut. Tullausilmoituksemme oli jäänyt kesken, mutta siitä huolimatta palvelin ilmoitti, että tavarasta oli jo jätetty tulli-ilmoitus, eikä sitä voinut tehdä toista kertaa.

Vasta seuraavana päivänä sinnikkään soittelun jälkeen saimme kiinni avuliaamman henkilön, joka ymmärsi ongelmamme ja suostui poistamaan tullin tietokoneelta epäonnistuneen ilmoituksen. Sen jälkeen kykenimme tekemään netissä uuden ilmoituksen.

Kyse oli 22 euron arvoisista tarroista, jotka typeryyttämme olimme tilanneet Yhdysvalloista. Tulli-ilmoituksen tekeminen kesti kolme päivää ja kulutti yhteensä ainakin 6-8 työtuntia, minkä lisäksi meni muutamaan otteeseen hermot.

Lomakkeessa esimerkiksi kysyttiin kolme kertaa lähetyksen paino. Lähettäjän tietojen mukaan tarrat painoivat noin 100 grammaa. Meidän täytyi lisäksi antaa myös bruttopaino, vaikka meillä ei ollut mitään mahdollisuutta tietää asiaa. Paketti oli tullissa. Tulli kysyi meiltä, mitä painaa paketti, joka on sen hallussa.

Lisäksi lomakkeessa täytyi kertoa saapuvatko tilaamamme tarrat puulaatikossa vaiko lasipullossa. Valikossa oli satoja vaihtoehtoja.

Pakkauslaji-valikossa on noin 300 vaihtoehtoa. Voisiko tätä loputonta listaa esimerkiksi jotenkin porrastaa? Miksi tulli ei hyödynnä ammattiosaajia? Mitä helvettiä tässä maassa oikein tapahtuu?

Keneltä tahansa maallikolta kestäisi vähintään puoli tuntia selata kokonaan läpi tullin nettilomakkeen lista, jossa vaihtoehtoja ei ole millään tavoin porrastettu tai järjestetty yleisyyden mukaan - ja vastaavia listoja lomakkeessa on useita. Noin vartin kestäneen hämmennyksen jälkeen löysimme ensimmäisen yhtään järkevältä vaikuttavan kohdan "kirjekuori".

Valitsimme kirjekuoren, vaikka meillä ei ollut keinoja tietää millaiseseen pakettiin lähettäjä oli tarrat pakannut. Tulli kyseli meiltä ties monettako kertaa tietoja, joita meillä ei ollut. Paljon paketti painaa? Minkä väriseen paperiin se on on kääritty? Onko siinä leimoja? Missä tullin toimipisteessä se fyysisesti sijaitsee? Onko sitä kolhittu matkalla?

Mehän olimme paketin vastanottajia, eikä meillä ollut muuta kuin kuitti maksutoimituksesta sekä tullin antama koodi. Meidän täytyi vain olettaa, ettei kyse kuitenkaan olisi lasipullosta. Sekin tuntui melko epätodennäköiseltä, että lähettäjä pakkaisi tuotteen esimerkiksi vaateripustimeen.

"Sauva" alkoi kuulostaa järkevältä vasta siinä vaiheessa, kun pääsimme lomakkeen seuraavalle sivulle, jossa kysyttiin, onko varmaa, ettei kyse sittenkin olisi uraanista.

Kenties Suomen ulkomaankauppaa edistämään ei tarvita uutta vapaakauppasopimusta, vaan toimintakykyinen tullilaitos, joka kommunikoi sisäisesti, pririsoi informaatiota, ei kiusaa asiakkaita turhilla kysymyksillä, käyttää toiminnassaan jotain logistista järkeä, ja ennen kaikkea tietää omien toimipisteidensä sijainnin.

Onko järjevää tehostaa toimintaa nettilomakkeella, jos se tuottaa virheilmoituksia, eikä kukaan tiedä millaisesta paketista on kyse tai missä se sijaitsee?

Puhelinpalvelu vaikutti ruuhkaiselta. Kenties se oli ruuhkainen siksi, että kiireiset yrittäjät soittivat kysyäkseen miksi tulli ei ollut siellä osoitteessa, johon nettisivuilla ja puhelinpalvelussa ohjattiin, vaikka muutoksesta on nyt kulunut jo kolme kuukautta.

Onneksi Helsinki-Vantaan seutu ei ole Suomen ulkomaankaupan kannalta mitenkään kovin keskeistä aluetta... eikä kolme kuukautta ole kuin yksi vuosineljännes. Kyllä nyt minkä tahansa yrityksen kauppa voi sen aikaa seisoa, odotellessa, että tulli saisi toimintansa rullaamaan.