Syrjäytymisen lajit

Sosiaali- ja terveysministeriö:
HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN- syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen

Syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäistään:
- vähentämällä työttömyyttä, köyhyyttä, ihmisten näköalattomuutta ja osattomuutta.

osallisuuden edistaminen

Köyhyyttä ehkäistään vähentämällä köyhyyttä. Niinpä niin. Toteaisin LOL, mutta kun oikeasti on niin vitun surullista, että täytyy lukea tällaista valtion virallisilta sivuilta.

Tuo "ihmisten näköalattomuus" sitä vastoin on mielenkiintoinen termi. Se mainitaan vain ohimennen, mutta ei sen tarkemmin selitä millä tavoin ihmisten näköalattomuutta voisi ehkäistä - tai mistä se mahdollisesti johtuu? Haluaisin pohtia sitä ihan kunnolla, mutta se ei ollut tämän jutun aikomus. (Aina pitäisi rohkeasti poiketa määrötystä aiheesta, mutta minuun alkaa vähitellen iskostua vuosien palkitseminen ja rankaisu. Melkein jo tunnen moraalista iloa siitä, että pysyn valaistulla polulla ja hiihdän merkittyä latua.)


Pitää vähän pohjustaa että luvassa on tylsää

Kuukauden takaisessa keskustelussa nostettiin monta kertaa esiin se, että syrjäytyminen on huono termi. Se ensinnäkin viittaa hyvin monenkirjavaan joukkoon ihmisiä. Monien kohdalla olisi myös parempi puhua syrjäytetyistä, sillä he ovat kamppailleet aktiivisesti tilannetta vastaan, mutta joka paikassa heille tarjotaan eioota tai lämätään ovea päin naamaa. He eivät suinkaan omasta toimestaan ole jääneet työttömiksi.

Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti ovat ulkona työelämästä. He tyytyvät pätkätöihin tai työllistävät itsensä esimerkiksi taiteella. Heillä on hyvä itsetunto ja ystäviä, joten he eivät koe olevansa "syrjäytyneitä".

Sitten on vielä kokonaisia kuntia, jotka kuntaliitoksissa on heitetty syrjään kaikesta päätöksenteosta, eikä alueella ole juuri mitään elinvoimaista teollisuutta tai liiketoimintaa.

Mielestäni myös monia vanhuksia voisi kutsua syrjäytyneiksi, koska he tuntevat itsensä ulkopuolisiksi ja kärsivät yksinäisyydestä.

Tämä kaikki on jo sanottu tuhannesti, joten keskityn pelkkään listaan. Teen tämän siksi että lukuisista puheista huolimatta en ole tällaista listaa missään nähnyt.

0a) Totaalinen syrjäytyminen: asunnottomuuden, sairauden, alkoholismin ja monen muun ongelman summana henkilöllä ei ole oikeastaan mitään statusta tai omaisuutta, hyvä jos edes toinen vaatekerta. Muut ihmiset suhtautuvat iäkkäämpään totaaliputoajaan lähinnä niin kuin puluun, joka on toisesta jalastaan menettänyt pari varvasta. Ampua pitäisi, vapauttaa kärsimyksistään. Harva uskoo, että tästä tilasta voi enää nousta - tai että yhteiskunta olisi edes velvollinen tekemään mitään. Oikeastaan tällaisesta syrjäytymisestä ei ole ollut edes puhetta, koska eikös spurguja ole ollut kaikkina aikoina ja kaikissa yhteiskunnissa.

1) Työtä etsivät syrjätetyt. Jos töitä olisi tarjolla niin tämä ryhmä katoaisi. (Tietenkin töitä saattaa olla tarjolla muilla aloilla, jos henkilö uudelleenkouluttautuu tai suostuu ottamaan niitä vastaan.) Ryhmä on helposti määriteltävissä ja poliitikot monesti suuntaavat puheensa sille, koska tämän tyypin syrjäytyneet saa helposti vaaliuurnille - kunhan löytyy uskottava ehdokas, joka lupaa muutoksia ja puhuu työpaikoista.

"työpaikka on paras suoja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan"

2) Maahanmuuttajat. Joidenkin ongelma voi olla se, etteivät työnantajat luota heidän naamaansa. Toiset saattavat olla hämmennyksissä suomalaisesta kulttuurista tai eivät osaa kieltä. Kolmannet tyytyvät tukiin ja saavat tukea perheeltään. Oikeasti en tiedä mitä kaikkea tähän kuuluu tai onko tällaista ryhmää edes luoda, koska maahanmuuttajat voisi ihan yhtä hyvin sijoittaa muihin lokeroihin, elämäntilanteiden ja omien tavoitteiden mukaan. Pitäydyn kuitenkin tässä jaottelussa, koska se heijastaa yleistä keskustelua.

3) Flegut, eli hemmotellut ja laiskat nykynuoret. He ennemmin pelaavat pleikkaria kuin etsivät töitä. En tiedä kuinka laajamittainen ongelma tämä todella on ja kuinka helppoa oikeasti on elää vuosia kortistossa.

0b) Köyhät lapsiperheet. Eivät määritelmän mukaan kuulu syrjäytyneisiin, mutta köyhän perheen lapset huomaavat usein joutuvansa ulkopuolisiksi, koska kavereilla on kaikki tarvittavat vehkeet: tietokone, älypuhelin, lumilauta, maastopyörä, hevonen - hyvä jos ei omaa Visa-korttia jo 12-vuotiaana. Köyhä oppii nuorena, että kaikesta kivasta voi jäädä ulkopuolelle.

"Suhteellinen köyhyys tarkoittaa sitä, että ihminen ei pysty elämään ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevalla tavalla."

0c) Aktiiviset, mutta vähävaraiset. Varsinaisestihan opiskelijat ja taiteilijat eivät ole syrjäytyneitä, mutta varmastikin monet heistä tuntevat tiettyä sukulaisuutta köyhiin ja yhteiskunnan ulkopuolisiin. Kuulun itse tähän ryhmään, vaikka lapsuuteni oli varsin turvallinen, enkä varsinaisesti ole koskaan kärsinyt esimerkiksi masennuksesta tai muista sairauksista. Ongelmani ei ole se, ettei minulla olisi töitä. Teen kyllä töitä ihan helvetisti. Minulla vain ei ole palkanmaksajaa. Elin 400 euron opintotuella niin kauan kuin sitä riitti ja nykyäänkin tuloni ovat hyvin epäsäännöllisiä. Sain kyllä tänä vuonna taiteilija-apurahaa, mutta sitä täytynyt venyttää aika monelle kuukaudelle. Kertaakaan elämässäni vuosituloni eivät ole ylittäneet tuhatta euroa kuukaudessa. Minusta tuntuu välillä aivan järjettömältä, että jotkut ruikuttavat kun he tienaavat kuussa vain 3000 euroa - tai enemmänkin. Okei, heillä on ehkä lapsia ja asuntolainaa, mutta kyllä sen silti luulisi riittävän - jos ei ole tottunut liian hyvään elämään.

Köyhyyttä ja syrjäytymistä on monenlaista, ja varmaan moni tutkija jo on kartoittanut aineistojensa perusteella, miten monenlaista ja missä suhteessa. Silti jotain tästä täsmällisemmästä ja puolueettomasta tiedosta sietäisi tuoda myös julkiseen keskusteluun.

Kyllähän me tunnemme monenlaisia mielikuvia ja olemme saaneet kuulla mielipiteitä monesta suusta. Ensin pitäisi kuitenkin tietää mistä puhutaan.