Einarin avaruusmatka

Tsehovilainen novelli.

Eräänä tiistai-iltana Einari kaapattiin kotoaan ja ammuttiin avaruuteen. Hän oli juuri tullut saunasta ja avannut lonkeron. Silloin se tapahtui. Hän kiersi raketilla koko planeetan ympäri ja palasi joitakin tunteja myöhemmin turvallisesti takaisin maan pinnalle. Koko ajan hän oli tajuissaan ja tiesi, ettei tapahtuma ollut unta.

Unta se ei ollutkaan. Einari kävi avaruusretkellä. Häntä eivät lähettäneet matkalle ufot, eivätkä valtion salaiset tiedemiehet. Kaikki oli muutaman rikkaan keppostelijan tekosia. He olivat valinneet Einarin summittaisesti ja maksoivat omasta pussistaan kymmeniä miljoonia maksaneen reissun.

Koko jutun juju oli siinä, että matkan jälkeen Einari hypnotisoitiin. Jos hän yritti puhua seikkailuistaan, hänen suustaan tuli vain:

"Sputnik, Sputnik, Sputnik - perkele!"

Kaikista muista asioista Einari pystyi puhumaan normaalisti.

Muutamien viikkojen ajan hän yritti ilmaista ihmeelliset kokemuksensa vaimolleen ja lapsilleen, mutta ei siitä mitään tullut. Hypnotisoinnin olivat suorittaneet alan parhaat ammattilaiset.

Lopulta Einari hyväksyi kohtalonsa. Hän oli käynyt avaruudessa, mutta entä sitten?

Hänen elämänsä jatkui aika lailla normaalisti, mutta toisinaan, vaikka juhannuksena tai perhejuhlissa, kun oli joukolla juotu runsaammin, saattoi Einarin kuulla loppuillasta hokevan ihme kiilto silmissään:

"Sputnik, sputnik, sputnik - perkele!"