Ihmettelin edellisessä kirjoituksessani
Timo Hännikäisen vakaumusta siitä, että on olemassa jokin "tiedostajiksi" nimetty yhteinen ryhmittymä, joka pitää valtaa yhteiskunnassamme ja pakottaa kaikki omaksumaan oman ideologiansa. Googletettuani aihetta löysin lisää vastaavia väitteitä.
Osoitteesta
Monikulturismi.wordpress.com löysin lisää todisteita tiedostajien salaliitosta:
"Monikulturistien ja ylipäätään vihervasemmistolaisten itsekäsitykseen sisältyy ajatus, että he ovat tietyssä suhteessa erityislaatuisia; se, mikä nostaa heidät tavallisten massojen yläpuolelle on “tiedostavuus”. Mitä nämä “tiedostajat” sitten tiedostavat? He tiedostavat mitä erilaisimpia epäoikeudenmukaisuuksia, epätasa-arvoisuuksia, epäeettisyyksiä, epäekologisuuksia ja muita epäkohtia ja vääryyksiä."
Kuten Hännikäisen tapauksessa, kirjoittaja ei tunnu tiedostavan, että myös hän itse on kansaa valistava tiedostaja, joka tiedostaa, että on olemassa näitä tiedostajia - ja että se on ongelma, joka tulisi paremmin tiedostaa."Yleensä kuitenkin kullakin tiedostajalla on tapana tiedostaa yksi keskeinen epäkohta, perusongelma, jonka hän katsoo johtavan kaikkiin muihin ongelmiin ja toimivan selityksenä niille."
Aivan niin, kyseessä on siis meta-tiedostamisen laji, jossa keskitytään tiedostamaan tiedostamiseen liittyviä epäkohtia. Hatunnosto sille.
Monikulttuurisuus-blogia ylläpitävä taho perustelee tiedostajien hyväntahtoisen, mutta harhautuneen ideologian vastustamista etupäässä sillä, että tiedostajien ansiosta islam on leviämässä Eurooppaan - eikä islam suinkaan edusta suvaitsevaisuutta, edistystä ja järkeä.
Myös vasemmisto-suuntautuneet tiedostajat siis saatettaisiin suvaita ryhmänä siinä tapauksessa, että he kohdistaisivat suvaitsevaisuutensa tasa-arvoisesti myös niihin, jotka näkevät islamin uhkana. Ok. Tämän logiikan minä jotenkin ymmärrän - onhan moni muukin huolissaan ääriliikkeiden pommi-iskuista, kivityksistä, naisten hunnuttamisesta ja sen sellaisesta, mitä islam-uutisoinnin yhteydessä toistuvasti esitetään. Sellainen huoli on hyvin inhimillinen näinä aikoina.
Ja huomaatko - tyypillisenä tiedostajana minä yritän nyt ymmärtää parhaani mukaan myös niitä, jotka vastustavat tiedostajia.
Ei saa selittää rakenteillaTiedostajien synti on se, että he ymmärtävät, suvaitsevat ja selittävät tapahtumia kulttuuristen rakenteiden kautta. He yrittävät loppuun saakka kasvattaa ja sallia, vaikka tulisi ennemmin antaa isän kädestä.
Seuraava katkelma on
Ihmisen viheliäisyydestä - kirjan arvostelusta:
"Johtoesseessä "Tiedostajat" Hännikäinen sivaltelee hyvää tarkoittavaa koulutettua luokkaa, joka toimii pahan välikappaleena kaikkialla länsimaissa. Eliitti ei tunnista eikä rankaise pahuutta vaan ymmärtää sitä, selittää sen rakenteista johtuvaksi, antaa sen kukoistaa ja kasvaa."
- Sami Vainio, Savon Sanomat: Hännikäinen
Tässä kohtaa arvostelija on selvästi innostunut, koska hän on löytänyt Hännikäisestä omien tuntemustensa tulkin. Myös toinen samasta kirjasta tehty kritiikki päätyy toistamaan anti-vasemmistolaisuuden ja anti-humanismin ilosanomaa:
"Ihminen on vasemmistolaisittain ajatellen todellisesta olemuksestaan yhteiskunnan vääristävien rakenteiden vieraannuttama. Psykologisemmin orientoitunut humanisti taas voi selittää kuhmut ihmisen sädekehässä freudilaisittain jostain syystä epäonnistuneen yksilönkehityksen aikaansaannoksiksi, jotka voidaan korjata terapialla tai psykoanalyysillä (jälkimmäinen ei enää tosin taida olla meillä kovin muodikasta). Nämä kaikki ratkaisuyritykset ovat vain huonoa metafysiikkaa, vaikka ne meille tieteen vadilla yritetäänkin tarjoilla."
-Elias Hämäläinen: Täyslaidallinen humanismia vastaan
Kaikista vaarallisina luetelluista ismeistä päätellen meillä on syytä epäillä, että koko länsimainen kulttuuri on yhtä suurta erehdystä. Psykologia joutaa samaan roskakoriin muun humanismin mukana, ja ylipäänsä koulutus on pahasta!
Tällaiset kirjoitukset on toki otettava vakavasti ja ne kertovat suuresta kuilusta sivistyneistön ja muun kansan välillä - mutta samaan aikaan kaiken koulutuksen ja sivistyksen halveksinen on osoitus juuri siitä viheläisyydestä, jota Hännikäinen kirjassaan kuvailee.
Ihmiset ovat niin ylimielisiä ja uppiniskaisia olentoja, että vastustavat loppuun saakka käsitystä, että heidän synnynnäiset vaistonsa olisivat jotenkin epätäydelliset ja että sen perusteella heitä saisi kasvattaa ja valistaa. He siis uskovat jotakuinkin niin, että yksilön älykkyys itsessään riittää, eikä muita älykkäämmän tarvitse alistua opiskelemaan yliopistossa tai tutustumaan eriäviin mielipiteisiin.
Psykologian ja koko humanistisen koulutuksen tähtäimenä on mielestäni se, että tulisimme tietoiseksi (huomaa taas käytän sitä kiellettyä sanaa) synnynnäisestä viheliäisyydestmme. Olemme ahneita paskiaisia, emmekä helpolla siitä miksikään muutu.
Psykologit eroavat anti-intellektuelleista siinä, että he yrittävät kuitenkin tehdä asialle jotakin. Suosittelen kaikille psykologiaa halveksiville moukille, että katsovat feikki-dokumentaarisen elokuvan "Das Experiment (2001). Se perustuu todelliseen psykologiseen kokeeseen, joka pelottavasti osoitti, kuinka ihmisestä tulee sadistinen eläin heti kun kurin ja sivistyksen mekanismeja hellitetään.
Freudilaisista osaa melkein kuka tahansa nykyään sanoa jotakin hassua, mutta kuka vertaa nykyaikaista empiiristä psykologiaa idealistiseen metafysiikkaan? Psykologian löydökset ovat enimmäkseen helvetin penseitä ja tylyjä, eikä sillä ole mitään tekemistä persuärsyttävien kukkahattutätien monikulttuurisuuden kanssa - tai jonkun vitun Rousseuan, joka on ihan vitun yhdentekevä tyyppi useimpien humanistien silmissä.
Yksi ihmisen psykologinen taipumus on linkittää yhteen kaikki mitä hän ei ymmärrä. Hännikäinen ja kumppanit ovat poimineet kaiken oudon ja inhottavan yhteen "tiedostajat"-koriin luodakseen keinotekoisen vihollisen ja saadakseen siten omalle hajanaiselle ryhmittymälleen yhtenäisyyden tuntua. Tiedon puute lietsoo pelkoa ja kuten
mestari Yoda sen sanoi:
"Fear leads to anger, anger leads to stupidity, stupidity leads to anti-humanism."
Pavlovin koiratMutta miksi sitten juuri "tiedostajat" on valittu uuden anti-liikehdinnän viholliseksi?
Syitä on melkoisen helppo löytää psykologian avulla - ja koska mitään psykologista metodia ei tule täysin sivuuttaa, sovellan ongelmaan tällä kertaa
behaviorismia.
Anti-tiedostajien retoriikka uppoaa moneen suomalaiseen arvatenkin siksi, että tiedostajien julki tuomat asiat ovat tänä päivänä niin negatiivisia. He tahtovat meidän tiedostavan ilmastonmuutoksen, lihansyönnin epäekologisuuden, talouden kriisit, ruokamme alkuperän, vaatteidemme alkuperän, lasten lelujen myrkyllisyyden, lapsityövoiman, merissä kelluskelevan muovijätemeren, tulvan, kuivuuden, katokauden, heinäsirkkaparven, tulipalon, raiskauksen, ison pahan suden ja mitä vielä.
Tiedämme psykologisten kokeiden perusteella, kuinka koiran voi ehdollistaa yhdistämään ruoan syttyvään valoon ja äänimerkkiin niin, että sen suussa alkaa kuola valua. Nyt on päässyt käymään niin, että ihmiset ovat saaneet kuulla tiedostajilta aivan liikaa huonoja uutisia ja he ovat oppineet yhdistämään huolensa, syyllisyytensä, turvattomuutensa ja monta muuta ahdistavaa tunnetilaa viestintuojaan, eli "tiedostajaan" itseensä.
Ihmisten ei tarvitse kuin kuulla se sana ja he jo paljastavat hampaansa ja alkavat murista. Siinä ei ole taustalla mitään sen kummempaa älyllisyyttä - se on vain puhdas ehdollistuman kautta opittu reaktio, jota nyt muutamat räyhähenget ja populistit yrittävät parhaansa mukaan hyödyntää.
Ei saisi selittää, eiEn mahda luonnolleni mitään ja niinpä minun on pakko osoittaa vikaa myös yhteiskunnan rakenteista. Osasyyllinen on myös liberalismi - mutta ei suvaitsevaisuus-liberalismi vaan taloudellinen liberalismi, joka kieltää valtiota puuttumasta kansainvälisten suuryritysten toimintaan.
Tiedostajiin kohdistuvan vihan syynä on se, että liian moni asia on siirretty yksittäisen ihmisen vastuulle. Valtiovallan tulisi huolehtia siitä, ettei laittomasti tuotettuja tai myrkyllisiä tuotteita myydä kaupoissa. Erityisesti kansalaisia tulisi suojella kaikelta sellaiselta, mitä tiedostajat kutsuvat epäeettiseksi - mikä käytännössä tarkoittaa, että se on laillista syystä jota kukaan ei ymmärrä.
Koska valtiot eivät säätele epäeettisyyttä, on koko moraalisen valinnan prosessi siirretty ruohonjuuritasolle. Tavallinen ihminen ei voi kuitenkaan kuluttaa kaikkea aikaansa ostosten sisällön ja valmistustapojen tiedostamiseen. Evoluutio ei kerta kaikkiaan ole varustanut meitä kyvyllä kestää sellaista määrää vaikeita valintoja. Valtiovallan täytyisi aina välittömästi reagoida jo varhaisimpien tiedostajien älämölyyn ja asettaa tiukat laatukriteerit ruoalle ja teollisuuden tuotteille (nykyään ne taitavat olla sama asia) - sekä rajoittaa haittaverojen avulla lihansyöntiä ja muita huonoa omatuntoa lietsovia pakkomielteitä.
Tiedostaja on vain katalyytti siinä nykyään sietämättömän hitaassa prosessissa, jossa varsinaiste päättäjien tulisi havahtua ja kieltää kaikki kiva, mutta todistetusti viheliäinen - ja kerta kaikkiaan ojentaa tiedostamattomat yritykset ja kansalaiset kohtuullisuuteen. Jos kaupallisiin tuotteisiin sovellettaisiin jyrkempää ennakkokarsintaa, myös tiedostajien vastustajat säästyisivät ahdistavalta tiedostamisen velvoitteelta. Kaupoista vain kerta kaikkaan ei löytyisi turhuutta, sekundaa ja itsesyytösten sekä kärsimyksen hedelmiä. Valikoimat tietenkin kapenisivat, mutta ehkä juuri sitä kautta eettisistä valinnoista ahdistuneen nykyihmisen elämä muuttuisi taas suotaviivaisemmaksi ja yksinkertaisemmaksi.
Koska nykyisessä järjestelmässä ihmisten viheliäisyyttä ei kylliksi rajoiteta, monet joutuvat kärsimään alemmuudentunnosta ja syyllisyydestä, jota kokevat verratessaan itseään tiedostajiin. Tällaisessa tilanteessa he ovat helposti myös valmiita uskomaan, että tiedostajilla on jokin ruuvi löysällä kun nämä luulevat, että kala voisi loppua merestä tai että kaatopaikka saattaisi jonakin päivänä täyttyä.
Vielä sitäkin houkuttavampia ovat väittämät, joiden mukaan tiedostajat itse ovat syypäitä ongelmiin. He ovat esimerkiksi tehneet Suomesta liian menestyneen maan, minkä seurauksena muutkin tahtovat muuttaa tänne asumaan. Ja jos tiedostajat väittävät Itämeren haisevan nykyään pahalle, se johtuu todennäköisesti vain siitä, että he ovat lukeneet liikaa Rousseau'ta ja vakuuttuneet ihmisen perimmäisestä hyvyydestä.
Yksinkertaisesti sanottuna anti-tiedostajat tekevät kaikkensa säilyttääkseen oikeuden kahteen eri laiskuuden muotoon, vaikka varaa olisi enintään yhteen. Ensinnäkään he eivät viitsi nähdä henkilökohtaista vaivaa ottaakseen asioista selvää (eivät lue pakkausselosteita tai Maailman Tila -raporteja) - ja toisekseen he eivät salli myöskään sitä, että yhteiskunnan määrittämät asiantuntijat kieltäisivät kaikilta yhteisesti tuhlaavat kulutustottumukset ja elämän pienet viheliäiset nautinnot.
Kognitioista ja tiedostusvälineistäEsitän vielä kolmannen pikaselityksen tiedostamisen vastaisen retoriikan leviämiselle. Nykyisessä globaalissa maailmassa termit menevät helposti sekaisin, sillä olemme sisäistäneet monien eri kulttuurien skeemoja. Syy olisi siis tällä kertaa lähinnä kognitiivinen.
Jostain syystä Hännikäinen ja muut tiedostajien väittävät tiedostajien olevan yhtenäinen blokki. He eivät huomaa, että heidän poliittinen kaksinapainen maailmankuvansa on itse asiassa lainattu Yhdysvalloista, joissa kaksipuoluesysteemi niputtaa monenlaisia eri liikkeitä saman sateenvarjon alle.
Kun antihumanistit kritisoivat Suomen Tiedostavaa Puoluetta, he huomaamattaan sättivät
Demokraatteja ja samaistuvat
Republikaaneihin. Koska heidän mieleensä on jo valmiiksi iskostunut amerikkalainen skeema, on heidän helpompi vakuuttua vastaleirin olemassaolosta. Todellisuudessa Suomessa ei kuitenkaan ole mitään yhtä tiedostajaleiriä vaan eri puolueet pyrkivät priorisoimaan tiedostamisen kohteen hieman eri tavoin.
Ja tästä pohjimmiltaan on kyse myös anti-tiedostajien vihassa: heitä häiritsee se, ettei heidän tärkeimmiksi kokemiaan epäkohtia sijoiteta tiedostusvälineissä kansalaisille tiedotettavien asioiden kärkipäähän.
Ja mitä nämä tärkeimmät asiat sitten ovat? Ainakin maahanmuuton rajoittaminen ja islamin uhka. Työttömyys, miesten asema ja pienten kaupunkien kurjistuminen... Mutta tarvitaanko näistä aiheista puhumiseen tällaista retoriikkaa, jossa tiedostaminen julistetaan syypääksi jopa pahuuden tiedostamattomuuteen tai ihmisen tiedostamattomaan pahuuteen?
