Brasilia - mitä hittoa?!

Kesällä 2014 World Cupin välierässä Saksa nöyryytti toista jalkapallon suurmaata Brasiliaa luvuin 7 - 1.
YLE: Saksalta_aivan_kasittamaton_temppu_brasilialle_kaikkien_aikojen_noyryytys

Tulos oli ehkä yllätys, mutta vielä suurempi järkytys on ollut maan taivallus siitä eteen päin. Brasilialla on edessä kesäolympialaiset 2016, joten maan luulisi tekevän juuri nyt kaikkensa, jotta seuraavat kisat onnistuvat.

Yleensä suuret kansainväliset tapahtumat ovat piristäneet taloutta. Paljon on lupailtu, mutta kuitenkin Brasiliassa esimerkiksi jengiväkivalta on taas nousussa:
Brasilian surmatilastot yhä synkemmät

Maan työttömyysluvut hipovat ennätyksiä ja valuutan arvo on romahtanut:
businessinsider/ap-brazils-economy-plunging-no-relief-in-sight-2015-9

Ja nyt marraskuun alussa maa kohtasi historiansa toistaiseksi suurimman ympäristökatastrofinsa, kun kaivoksen suojamuurit murtuivat.

Kukaan ei ollut varautunut tällaiseen, eikä kukaan näytä ottavan vastuuta.
http://www.bloombergview.com/articles/2015-11-13/mine-disaster-reveals-that-brazil-has-no-leader

Jo aiemmin maan väestö- ja talouskasvun seuraukset olivat nousseet otsikoihin, kun Rion edustalla harjoitelleet purjehtijat huomasivat lilluvansa lika-altaassa:
Rion olympiavedet erittain saastuneita - vedessa on kaikkea mita vessoista tulee

On vaikea sanoa, edesauttoiko MM-kisoissa Saksalle koettu nöyryytys poliitikkojen uskottavuuden ja kansan kulutusopotimismin romahdusta - vai oliko Saksalle koettu nöyryytys itse asiassa vain seurausta siitä, että pinnan alla oli jo valmiiksi muhinut monia katastrofeja, jotka vain odottivat puhkeamista.

Osin Brasilian talouden ongelmat ovat samoja kuin Venäjällä: öljyn liian edullinen hinta sekä maailmantalouden hidastumisesta juontuva raaka-aineiden markkinahintojen aleneminen tekee alkutuotannosta kannattamatonta. Se näkyy etenkin suurissa maissa, joilla on mittavat luonnonvarat.

Kaivosten on toimittava yhä suuremmalla riskillä, kuten kävi Talvivaarassa. Johtajat tekevät viimeisenä ratkaisuna epätoivoisen rynnäkön, jossa he riskeeraavat työntekijöiden turvallisuuden sekä kiertävät kaikkia ympäristölakeja.

Kyse on eräänlaisesta konkurssikypsän kasvottoman yrityksen amok-juoksusta. Yritys on pelastettava keinolla millä hyvänsä, ja lopulta jonkun muun täytyy korjata vahingot, koska yritys on varaton.

Sen viimeisen käytössä olleet lainarahat on tuhlattu siihen, että kaikki pistettiin paskaksi. Miksi jättää dynamiittia tai bensiiniä konkurssipesään, kun ne voi ennen ovien sulkemista losauttaa taivaan tuuleen suurena pamauksena.

Nyt en tarkoita, että ympäristökatastrofit olisivat tahallisia. Tarkoitan, että ne ovat seurausta rikollisista laiminlyönneistä, jotka motivoituvat taloudellisista paineista.

2010-luku on jo tähän mennessä kohdannut ennätyksellisen määrän vakavia kaivosonnettomuuksia, joiden tärkeimpänä taustasyynä lienee kansainvälisen tuotannon hiipuminen ja kysynnän väheneminen.

Meidän suomalaisten ei kannata kuvitella, että Talvivaarasta ei olisi uutisoitu maailmalla. On toki, mutta se on mittasuhteiltaan pienempi Brasilian onnettomuus tai esimerkiksi nämä:

2014 toukokuussa Turkissa kuoli yli 300 ihmistä kaivosonnettomuudessa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Soma_mine_disaster

2014 elokuussa Kanadassa kaivoksen jäteallas vahingossa tyhjentyi läheiseen järveen ja jokeen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Polley_mine_disaster

2015 elokuussa Coloradossa (USA) vanhan kaivoksen jätteet purkautuivat jokeen ja myrkyt värjäsivät sen keltaiseksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/2015_Gold_King_Mine_waste_water_spill

Tekisi mieli sanoa, että Vihreät ovat jälleen kerran oikeassa pessimismissään. Suuryritykset ovat kerta toisensa jälkeen lupailleet kirkkain silmin, että ne huolehtivat turvallisuudesta ja pitävät yllä niiltä vaadittuja hätäresursseja ongelmien varalta.

Kun ongelmia sattuu, jäävät jälkiseuraukset lähes poikkeuksetta yhteiskunnan maksettaviksi. Ja vaikka ongelmia ei olisi sattunut, eivät yritykset enää välitä aikaansannoksista, jos rahavirrat ovat ehtyneet. Ne vain lähtevät pois ja jättävät jälkeensä hitonmoisen liemen, joka on tikittävä aikapommi.

Jälkiviisastelu olisi helppoa, mutta valitettavasti luonnonsuojelujärjestöt ovat ennustaneet kaiken jo ennalta. Niiden vaatimuksesta edes jonkinlaisia turvallisuusehtoja on asetettu voimaan. Isoin osa megakatastrofeista on ehkä kyetty estämään.

Mutta mitä tapahtuu, jos globaali talouskriisi vain jatkuu tai jopa entisestään syvenee? Nähdäänkö silloin lisää kaivosyhtiöiden epätoivoisia ratkaisuja? Nähdäänkö ydinvoimaloita, joiden omistajat pakkaavat laukkunsa ja henkilökunta sulkee oven. Radioaktiiviset aineet jätetään lojumaan pihalle valtaviin kekoihin, koska "f*ck-it, meitsillä on suihkujetti ja omistan viisi luksusasuntoa ympäri maailmaa - antaa muiden siivota!"

Pankit selvisivät itse aiheuttamistaan ongelmista sillä, että veronmaksajat tulivat hätiin. Pahasti näyttää siltä, että globaalissa maailmassa tästä on tulossa kaikilla aloilla normaali käytäntö.