maanantai 22. helmikuuta 2016

Hamstraamisen suhteesta köyhyyteen

Hiljattain uutisoitiin, että Suomen Huutokauppakeisari on aikamme suosituin kotimainen TV-sarja:
http://www.iltalehti.fi/viihde/2016011520966172_vi.shtml
Niukat ajat ovat muuttaneet ihmisten rahankäyttötottumuksia. Vaikka rahaa on vähän, niin kulutusyhteiskunnan moraalisia velvollisuuksia voi toteuttaa kirpputoreilla. Tavaran hamstraaminen ja taito tunnistaa arvotavara krääsän seasta lisää myös turvallisuudentunnetta, josta vähän kaikilla on nykyään pula.

Tänään Ylen kirjoituksen lopussa aivojani kutitteli huomio, että niukkuus on sosiaalisen statuksen korostamista:
http://yle.fi/uutiset/tavarasta_luopumisen_tuska_on_ihmisella_geeneissa/8685366

Monesti olenkin ihmetellyt sitä, kuinka vähän itseäni reilusti varakkaampien ihmisten asunnoissa on joskus tavaraa. Heidän olohuoneessaan esimerkiksi saattaa olla vain sohva, televisio, seinataulu ja pari lamppua. Jos he tarvitse jotain muuta, he voivat ostaa sen. Jos jokin esine hajoaa, sen voi huoletta heittää roskiin. Kenties korjattavissa olevaa rojua ei tarvitse säästää pahan päivän varalta.

Koska rikkailla on varaa tulla toimeen vähemmällä, he usein myös korostavat sitä, miten vähän heillä on tavaraa. Kenties he myös samaistavat hamstraamisen köyhyyteen, koska vanhan rojun varastointi todella yhdistyy niukkuuteen.

Tämä ilmiö pätee mielenkiintoisella tavalla myös tietoon ja moraaliin. Erittäin rikas ja vaikutusvaltainen ihminen, kuten Donald Trump voi ylpeillä sillä, miten vähän hän piittää faktoista ja terveestä järjestä.

Miljonäärillä on varaa luottaa tärkeissä päätöksissä asiantuntijaan. Ei hänen tarvitse itse päntätä päähänsä jotain nippelitietoa.

Tämä on vain yksi selitys sille, miksi erittäin rikkaat ihmiset - kuten Paris Hilton tai George W. Bush - muistuttivat henkisesti kaikkein vähävaraisimpia ja ovat suurella menestyksellä tehneet suuren numeron omasta tietämättömyydestään. Se lähentää heitä kansaan. He ovat tyhmiä, koska heillä on siihen varaa. Samaa laakeria tavoittelee nyt päähänsä Trump.

Itse asiassa Krishnamurti on joskus todennut, että tavaran haaliminen on sukua tiedon haalimiselle. Kumpikin on yhtä lailla taakka, jonka etuoikeutetut mieluusti jättävät muiden kannettavaksi.

Krishnamurtin tiedon haalimiseen kohdistuvat moitteet olivat jopa näistä kahdesta ankarampia. Tavarasta pääsee eroon tulitikulla. Turhasta tiedosta ei vapaudu edes lomamatkoillaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti