Muumimamma kantaa keittiöstä suuren höyryävän kulhon. Perhe siirtää kynttilöitä ja tekee pöydälle tilaa.
Niiskuneiti hymyilee arvoituksellisesti. Muumipeikko ei voi olla huomaamatta, että tänään neiti näyttää erityisen hermostuneelta.
Pappa nostaa kattilan kannen ja kysyy epäluuloisena:
- Mitä tämä on? Eikö tänään ole lauantai? Miksi meillä ei ole silakkalaatikkoa niin kuin aina lauantaisin?
Mamma valikoi parhaat palat ja kauhoo ne papan lautaselle.
- No, kuten varmaan muistat, niin Niiskuneiti täyttää ensi viikolla kuusitoista vuotta. Ajattelin kerrankin antaa hänen päättää mitä syödään, ja hän sai myös osallistua ruoanlaittoon.
- Onko tässä edes lihaa? Tämä on vain tällaista pelkkää.
- Siinä on soijapapuja ja linssejä, selittää Niiskuneiti. Hän yrittää kuulostaa innokkaalta, mutta ei osaa peittää pettymystään.
- Ei tässä ole muuta kuin täytteitä, Pappa valittaa. - Puuttuu itse ruoka. Pappa nostaa haarukalla palasen okraa ja katsoo sitä pitkään. - Tässä on vain jotain keltaista.
Pikku Myy hyppää pöydälle ja huutaa:
- Hienoa! Ties minkä taudin me voimme siitä saada!
Pappa pyörittelee haarukkaa ja nuuhkii ilmaa kriittisesti:
- En minä tällaista...
Silloin Muumipeikko suuttuu:
- Aina sinä pappa puhut seikkailuistasi, mutta sitten et kestä mitään yllätyksiä. Tässä on sinulle nyt seikkailu! Muumipeikko irvistää perään harvalla hammasrivillään. Puolet hänen hampaistaan ovat tippuneet ylenmääräisestä hillon syömisestä.
Muumipappa nousee seisomaan:
- Jumalauta. Minä en pistä suuhuni mitään rehuja. Lähden Piisamirotan luokse juomaan viskiä. Löysimme eilen rannalta kokonaisen tynnyrin.
Muumimamma korjaa itselleen papan annoksen. Hän ei ole vielä tarjoillut itselleen mitään, vaikka olisi hyvin ehtinyt.
- Kultaseni. Ethän saa olla nälissäsi. Jääkaapissa on nakkipaketti. Äläkä sitten juo kaikkea viskiä. Jos Poliisihemuli kuulee, niin hän tahtoo siitä itselleen ainakin yhden pullollisen.
Pappa painaa hatun tiukemmin päähänsä ja poistuu. Niiskuneiti alkaa nyyhkyttää. Kaikki ruokailevan hiljaisuudessa.
Syötyään kehuu Nuuskamuikkunen ruokaa ja sanoo, ettei sadan peninkulman säteeltä löydy yhtä makeita porkkanoita. Pikku Myy leikkii saaneensa kuolettavan taudin ja lysähtää tyhjään soppakulhoon.
Keittiössä Muumipeikko auttaa tiskaamaan lautasia. Hän kysyy äidiltään:
- Miksi isä on tuollainen? Eikö hän enää tahdo oppia mitään uutta. Hän on niin jämähtänyt.
Mamma kaivaa salaisesta piilosta (jonka kaikki tietävät) suklaaleivoksia ja asettelee ne
tarjoiluvadille. Hän täyttää teepannun vihreällä jasmiinilla (se on Niiskuneidin suosikki) ja
kaataa päälle kuumaa vettä.
- Mutta kultaseni, Muumimamma vastaa lempeästi. - Kyllä isäsi kumminkin tahtoo perheen parasta.
Jos kasvaisimme, saattaisimme kasvaa toisistamme erilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti