maanantai 18. tammikuuta 2016

Kahvista vuonna 1931

Vanhoista kirjoista löytyy niin yllättäviä huomioita ja maukkaasti muotoiltuja lauseita, että aivan pakko koota taas yhteen muutamia sitaatteja. Pelkästään Emännän tietokirjassa on kahviaiheisia artikkeleja yhteensa liki 40 sivua: Kahvipöydän kattaus, kahvinpapujen valitseminen, papujen paahtaminen, jauhaminen, kahvipannun valitseminen, kahvikupit, pöytäliinat ja vieläpä esittely kahvin historiasta Suomessa:
...jo 1746 julkaisi Collegium meducum (silloinen lääkintähallitus) lehtisen "kahvin ja teen juonnin väärinkäytöstä ja liiallisuudesta". Säästäväisyyssyistä kiellettiin kahvi Ruotsin vallakunnassa kuten muuallakin useaan kertaan lailla.
Tämä katkelma ei ole ainoa, jossa nousee esiin kahvin vaikutus kansalliseen vaihtotaseeseen. Talousajattelun muutoksesta kertoo myös tämä protektionistinen varoitus:
Suomessa käytetään kahvia n. 5 kiloa henkeä kohti vuodessa. Satoihin miljooniin nousee summa, jonka vuosittain uhraamme kahvipapujen lunnaiksi.
Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
Näiden katkelmien perusteella voisi kirjasta saada hyvinkin raittiushenkisen käsityksen, mutta siinä myös vuolaasti kehutaan hyvän kahvin makua ja uneliaisuutta estäviä vaikutuksia.
Kahvi virkistää väsynyttä ja virvoittaa mieltä. Tämä sen ominaisuus johtuu siitä, että koffeiini laajentaa aivojen verisuonia. Aivoihin virtaa runsaammin verta. Siitä on seurauksena aistinten ja ajatusten toiminnan vilkastuminen. - - Kun raskaan juhlapäivällisen jälkeen nautitaan kahvia, niin ruansulatuselinten verisuonet koffeiinin vaikutuksesta supistuvat ja aivojen laajentuvat. Seurauksena on, että aterian aiheuttama raukeus häviää.
Sittemmin käsitykset Kofeiinin vaikutuksista ovat muuttuneet varsin suuresti. Nykytieteen valossa kofeiinin virkistävä vaikutus perustuu adenosiini-reseptorien hämäämiseen, mutta kuten aina, koko neurologinen vaikutussarja on varmasti paljon monimutkaisempi kuin mitä yhden sivun Wikipedia-artikkelista voi päätellä.
Kirjassa luonnollisesti huomioidaan myös kahvin ruokahalua heikentävät ja laihtumista edistävät vaikutukset:
"Monilla eväsruoalla eläjillä (myyjättärillä, tehdastyöläisillä, junamiehillä) tekee kahvi liiankin usein ainoan keittoruoan ja särpimen virkaa. Sellainen ruokakomento ei ole terveellistä..."
Kirjassa neuvotaan myös, miten kahvinpurujen laskeutumista pannun pohjalle voidaan edistää "kahvinselvikkeellä".
Kotioloissa voidaan ottaa talteen suurisuomuisten kalojen, esim. lahnan suomut, jotka pestään hyvin ja kuivataan. Tällaisten selvikkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne kuumassa vedessä osaksi liukevat liimamaiseksi liokseksi, mikä takertuneena porohiukkasiin painaa ne tavallista nopeammin pannun pohjalle.
Tässäpä oiva vinkki kalamiehille leirinuotiolla. Ehkä perinne on jossain päin maata vielä voimissaan?

Ja onhan se, ainakin kommenttiosioissa:
" Minä muistan, että mummolan naapuri laittoi kahvin selvikkeeksi lahnan suomuja."
www.uusimaa.fi/Näin kiehautat oikeaoppiset pannukahvit 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti